Koronasta ei päästä eroon, jos lapsia ei rokoteta

Koronarokotusten alkamista seurannut ilo on heti saanut varjon uudesta virusvariantista, joka tarttuu paljon entistä herkemmin. Englannissa arvioidaan, että uusi virusmuunnos voi olla jopa 50-70% tarttuvampi. Siitä on käytetty nimeä tikittävä aikapommi. Tarttuvuuden lisäys kertautuu nopeasti ja tapausmäärät voivat nousta uudelle tasolle. Vaikka koronarokotteet tehoavat uuteenkin muunnokseen, on vastustaja entistä hankalampi. Rokotetuille tulee suoja, mutta virus […]

Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus?

Olen käyttänyt suuren osan ammatillista elämääni rotavirusrokotteiden kehittämiseen. Heti ensimmäisten tehotutkimusten jälkeen 1980-luvun alussa oli ilmeistä, että rokote estää vaikeaa rotavirustautia (ripulia), mutta ei estä viruksen tarttumista, jolloin lieviä tauteja jää jäljelle. Monet (mm. WHO) vaativat 100% tehokasta rokotetta, mutta sellaista ei koskaan kyetty tekemään. Meni toistakymmentä vuotta saada WHO vakuuttuneeksi siitä, että rokotus kuitenkin […]

Influenssarokotus, korona ja koronarokotus

Osallistuin 4.12. Zoom-kokoukseen, jossa oli eurooppalainen rokotusasiantuntijapaneeli ja yleisönä Excellence in Pediatrics -kokouksen osanottajat. Alustin aiheesta influenssarokotus ja koronarokotus. Selvästikin asia oli ajan hermolla. Useimmissa Euroopan maissa on havaittu influenssarokotuksen suosion kasvaneen valtavasti korona-aikana. Englannissa on saavutettu 75%:n kattavuus. Ranskaan on hankittu lisää influenssarokotteita suuren menekin vuoksi. Suomessa rokotteet ovat tunnetusti loppuneet. Ihmetyttää missä on […]

Teho edellä koronarokotuksiin?

Kun Covid-19 ensimmäinen aalto oli pahimmillaan eikä rokotteista ollut tietoakaan, oli luonnollista ajatella, että kunpa saataisiin rokote, joka tehoaa. Mikä tahansa rokote, joka epidemian saa taltutettua. Joukkokuolemien keskellä moni olisi varmasti ollut valmis hyväksymään rokotteen, jolla on haittavaikutuksiakin, kunhan se saataisiin nopeasti käyttöön ja voitaisiin palata normaaliin. Tehoa mitattiin aluksi immuunivasteella, jota verrattiin koronasta toipuneiden […]

Hyvä vai halpa koronarokote?

On yleisesti tunnettua, että jos haluaa saada hyvää ja halpaa viiniä, on ostettava molemmat. Päteekö sama koronarokotteisiin? Pfizer / BioNTechin lähettiRNA-rokotteesta tuli äkkiä kultainen standardi. Ensimmäinen rokote, joka sai päätökseen faasi 3 tutkimuksen, jonka tuloksena oli mahtava 95%:n suojausteho. Sama lukema oli myös erilaisissa alaryhmissä, erityisesti vanhoilla henkilöillä. Tähän ei ole totuttu, vaan ikäihmisillä yleensä […]

Kylmää kyytiä rokotteille

Kun olin nuorena tutkijana Helsingin yliopiston virusopinlaitoksella 1960­-luvun lopulla, yksi virustutkimuksen edellytyksistä oli syväjääpakastin nimeltä Revco. Se kulki nimenomaan tämän amerikkalaisen valmistajan nimellä, koska laite oli harvinainen. Siinä oli -70 °C lämpötila, mikä säilytti virukset elävinä, tai oikeammin lisääntymiskykyisinä. Viime vuosina olen osallistunut joihinkin rokotetutkimuksiin, joissa edellytyksenä on ollut rokotteen säilyttäminen näin kylmässä, nykyisin laitteilla […]

Influenssarokotus ja Covid-19

Influenssarokotus näyttää olevan tänä syksynä erityisen suosittu, mikä on hyvä asia. Influenssarokotuksen kattavuus Suomessa kaipaakin kohennusta, se on ollut yli 65-vuotiailla 50% ja lapsilla 29-45%. Influenssan riski voi olla korona-aikaan pienempi kuin normaalisti, sillä koronan vastaiset suojautumistoimet kuten turvavälit, käsihygienia ja kasvomaskit torjuvat myös influenssaa.  THL perui kaudelle 2020-21 suunnitellun influenssarokotustutkimuksen jatkon, koska oletettiin (rokotteen […]

Koronarokote kaikille

STM julkaisi 21.10.2020 Suomen tavoitteen koronarokotuksissa. Tämä on ensimmäinen kerta ja hyvä asia. Tavoitteena on koko väestön suojaaminen rokotuksin. Rokotus olisi vapaaehtoinen ja maksuton. Tämän pidemmälle yksityiskohtiin ei mennä eikä käytettävästä rokotteesta tietenkään ole vielä tietoa. Suomi on mukana EU:n yhteishankintamekanismissa ja odottaa ensisijaisesti, että tuleva koronarokote tulee sitä kautta. Muutama päivä sitten EU komission […]

Yksinkertaisin koronarokote – tapettu virus

Tapettu eli inaktivoitu virus tehdään käsittelemällä viljeltyä virusta (useimmiten) formaliinilla. Virus säilyttää rakenteensa ja muotonsa, mutta ei enää kykene lisääntymään. Se voi olla rokote sellaisenaan, vähän puhdistettuna. Kaikkien tapettujen virusrokotteiden kantaäiti on influenssarokote vuodelta 1941. Kananmunassa kasvatettu influenssavirus käsiteltiin formaliinilla ja se toimi rokotteena. Kokonainen tapettu influenssavirus on kuitenkin melko ärhäkkä aiheuttamaan sivuvaikutuksia ja nykyiset […]

RNA ja DNA: nukleiinihappoa sisältävät koronarokotteet

DNA-rokotteita on kehitelty 1990-luvulta lähtien, mutta yhtään ei ole saatu käyttöön. Yleinen käsitys on ollut, että ne eivät toimi ihmisellä, vaikka koe-eläimillä näyttäisi hyvältä. Oma vähäinen kokemukseni DNA-rokotteista on juuri tällainen: 2000-luvun alussa testattu FIT Biotecin valmistama HIV-rokote ei antanut kunnon immuunivastetta terveillä aikuisilla. RNA-rokotteet ovat uudempia. Pelkän lähetti RNA:n käyttäminen rokotteena kuulostaa loistavalta ajatukselta […]