Timo Vesikarin blogi

Hyvä vai halpa koronarokote?

On yleisesti tunnettua, että jos haluaa saada hyvää ja halpaa viiniä, on ostettava molemmat. Päteekö sama koronarokotteisiin?

Pfizer / BioNTechin lähettiRNA-rokotteesta tuli äkkiä kultainen standardi. Ensimmäinen rokote, joka sai päätökseen faasi 3 tutkimuksen, jonka tuloksena oli mahtava 95%:n suojausteho. Sama lukema oli myös erilaisissa alaryhmissä, erityisesti vanhoilla henkilöillä. Tähän ei ole totuttu, vaan ikäihmisillä yleensä rokotteet tehoavat huonommin. Aikaisempaa kokemusta mRNA-rokotteista ei ole, koska yhtään rokotetta ei ole aiemmin rekisteröity. Ehkä tämän tyyppinen rokote todella herättää immuunivasteen silloinkin, kun se on jo muuten heikentynyt. Kaksi rokoteannosta tarvitaan.

Varjopuoli on rokotteen säilytys -70°C:ssa, mikä ei ole joka paikassa järjestettävissä ihan käden käänteessä. Rokotteen toisessa kotimaassa Saksassa on kuitenkin ryhdytty heti tositoimiin. Lehtiuutisten mukaan Berliinissä on jo varustettu 6 jättimäistä rokotuskeskusta, joissa on tarvittavat syväjääsäilytystilat. Mukana on mm. kaksi entistä lentoasemaa, messukeskus ja luisteluareena. Suunnitelma on selvästi tehty tosimielellä ja saksalaisella perusteellisuudella. Tarkoitus on rokottaa berliiniläiset nopeasti ja nimenomaan BioNTechin rokotteella. Syväjääsäilytys on haaste, joka voidaan voittaa. Varmasti vastaavaan pystytään muuallakin Saksassa.

Olisiko sama mahdollista Suomessa? Ei oikein näytä siltä, kun influenssarokotuksenkin toteutuksessa on ongelmia. Suomi varmasti saisi osansa Pfizerin rokotteesta. EU:lla on sopimus 200 miljoonasta rokoteannoksesta. Suomen laskennallinen osuus on 2,4 miljoonaa, josta riittäisi 2 annosta koko riskiryhmälle. Hinta ehkä 15 euroa per annos, yhteensä 30 euroa, mikä ei ole paljon nykyaikana, jos sillä saa parasta. Modernan mRNA-rokotekin kävisi, jos EU saa sopimuksen. Toistaiseksi tämä NIH:n kanssa tehty hanke on vahvasti suuntautunut USA:aan. Hinta on 25 euroa, säilytys -25°C:ssa. 

On hyvinkin mahdollista, että mennään halpaan. AstraZenecan rokote maksaa vain 3 euroa eli 6 euroa kahden rokotuksen sarjaa kohti. Säilytys jääkaapissa, eli voitaisiin antaa tavalliseen tapaan terveyskeskuksissa. Tästä rokotteesta EU:lla on suurin sopimus, 400 miljoonaa annosta eli siitä riittäisi kaikille suomalaisille aikuisille. Lasten rokottaminen ei ainakaan alkuvaiheessa onnistu senkään vuoksi, että rokotetta ei ole lainkaan tutkittu lapsilla. Mitään Covid-19 rokotetta ei ole tutkittu lapsilla.

Mutta onko Oxfordin / AstraZenecan rokote yhtä hyvä kuin Pfizer / BioNTechin? Tänään julkistettujen ennakkotietojen mukaan teho on ollut 70%. Tapauksia oli 101, joista 30 rokotetta ja loput lumetta saaneita, yhteensä rokotettuja noin 20 000 Brasiliassa ja Englannissa.

Rokotetuista siis 10 000 oli saanut oikeaa rokotetta. Tässä joukossa oli yksi tapaus transversaalimyeliittiä (halvaus). Todellista haittavaikutusriskiä ei pysty arvioimaan yhden tapauksen perusteella. Kuitenkin se yksikin oli liikaa USA:lle, joka vetäytyi tutkimuksesta. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kysymyksessä on todellinen rokotteeseen liittyvä vakava haittavaikutus, joka voisi kertaantua, jos vaikkapa Suomessa rokotettaisiin 3-4 miljoonaa henkilöä.

Venäjän Sputnik V rokote on läheistä sukua Oxfordin rokotteelle. Siitä ilmoitettiin kiireellä tehotieto 92%, joka perustui 20 potilaan aineistoon. Myös Oxfordin rokotteen kohdalla puhuttiin samasta luvusta alaryhmässä, joka oli saanut ensin pientä ja sitten suurta annosta rokotetta. Tämä on jo vaikeampaa toteuttaa käytännössä. Yhtä kaikki, jos Oxford / AstraZenecan rokote arvioidaan hyväksi, niin miksei sitten Sputnik? Jälkimmäisen haittavaikutuksesta ei ole mitään tietoa, huhuja kyllä on.

Jotenkin tuntuu siltä, että kannattaisi maksaa vuosikertaviinin hinta eikä tyytyä bulkkitavaraan. Ennen EU:ta tosin kelpasi kakkoslaatukin viineissä.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>