Timo Vesikarin blogi

Kylmää kyytiä rokotteille

Kun olin nuorena tutkijana Helsingin yliopiston virusopinlaitoksella 1960­-luvun lopulla, yksi virustutkimuksen edellytyksistä oli syväjääpakastin nimeltä Revco. Se kulki nimenomaan tämän amerikkalaisen valmistajan nimellä, koska laite oli harvinainen. Siinä oli -70 °C lämpötila, mikä säilytti virukset elävinä, tai oikeammin lisääntymiskykyisinä.

Viime vuosina olen osallistunut joihinkin rokotetutkimuksiin, joissa edellytyksenä on ollut rokotteen säilyttäminen näin kylmässä, nykyisin laitteilla päästään helposti -80 °C:een.  Tällainen kylmäketju rakennettiin Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskukseen. Syväjääpakastimet eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä terveydenhuollossa: sairaaloissa niitä on, mutta ei esimerkiksi terveyskeskuksissa.

Kun Pfizer / BioNTechin mRNA koronarokote sai suuret otsikot viikko sitten uutisella yli 90 prosentin suojaustehosta, tuli samalla pieni mutta: rokote vaatii säilytyksen -80’C:ssa. Ei se ihan täysi yllätys ollut, olen itsekin maininnut asiasta blogitekstissä ”RNA ja DNA: nukleiinihappoa sisältävät koronarokotteet” 20.10.2020. Nyt vain mittasuhteet ovat kasvaneet, kun Pfizer / BioNTechin rokote on ykkössijalla julkisuudessa ja kaikki haluavat sitä.

Kysymyksessä on siis kylmätekniikan ongelma, joka on ratkaistavissa tuottamalla lisää laitteita. Syväjääpakastimia valmistavien yritysten osakekurssit ovat ampaisseet ylös yhtä nopeasti kuin rokotevalmistajien. Samalla on huomattu, että tarvitaan valtava määrä lentokuljetuksia, joten lentoyhtiöidenkin näkymät ovat yhtäkkiä parantuneet.

Syväjääpakastimien välillä rokote kulkee hiilihappojäissä. Jäätä kyllä riittää, mutta sitä tarvitaan paljon ja hiilihappojääkuljetukset vaativat paljon tilaa, kun jää haihtuu kaiken aikaa. Suunnitellaan, että mRNA-rokote lähtee valmistajalta hiilihappojääpakkauksessa, joka sitten pakataan isompaan kylmälaatikkoon jään haihtumisen hidastamiseksi.

Hiilihappojää-syväjääpakastin-ketjun pystyy kyllä järjestämään Amerikassa ja Euroopassa. Se toki maksaa rahaa, mutta rahaa palaa muutenkin niin paljon koronan yhteydessä, että investointi hukkuu siihen. Ja tuohan se työtä.

Tilanne on kuitenkin muuttua jo muuttunut muutaman päivän aikana. Lähin kilpailija mRNA-rokotteen teossa on Moderna, joka itse asiassa julkaisi ensimmäisenä tulokset ½ tutkimuksista jo heinäkuussa 2020. Nyt nähty Modernan rokote yltää samoihin teholukemiin kuin Pfizer / BioNTech. Ero on siinä, että Modernan rokotteelle riittää säilytys -20 °C:ssa. Ero on suuri, sillä tavallisia pakastimia on joka paikassa.

RNA on toki labiili ja lämpöherkkä, mutta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole varmaa, vaatiiko Pfizer / BioNTechin rokote todella ultrakylmää säilytystä. On mahdollista, että valmistaja on vain pelannut varman päälle ja pitänyt rokotteen -80 °C:ssa, jotta se säilyisi tehokkaana tutkimuksissa, joista nyt on hyviä tuloksia. Koska näin on toimittu, on myyntilupa myönnettävä rokotteelle, joka säilytetään samalla tavoin kuin tutkimusrokote. Jos osoittautuu, että vähempikin (siis -20 °C) olisi riittänyt, vaatisi se ehkä tutkimusten uusimista.

Joitain nykyisiä rokotteita säilytetään -20 °C:ssa, esimerkkinä keltakuumerokote ja vesirokkorokote USA:ssa. Suurimmalle osalle rokotteista riittää jääkaappilämpötila +4 °C, kunhan huolehditaan, että jääkaappi pitää tämän. Jääkaappilämpötilainen kylmäketju on luotu periaatteessa koko maailmaan rokotteiden jakelua varten.

Todennäköisesti suurin osa tulevista koronarokotteista voidaan säilyttää jääkaappilämpötilassa. Ainakin inaktivoitu koko virus ja puhdas antigeenirokote ovat varmasti riittävän stabiileja niin, että pakastetta ei tarvita.

On vaikea kuvitella, että esimerkiksi Intia ryhtyisi pystyttämään syväjääpakastinketjua, kun se samanaikaisesti kehittää ja valmistaa inaktivoitua Covid-19 koronavirusrokotetta, joka voi hyvinkin osoittautua toimivaksi. Teknologia voi olla vanhanaikainen, mutta riittää, että rokote toimii. Samantapainen rokote on saanut rajallisen myyntiluvan Kiinassa. Kiinassa on useita ”omia” rokotteita, joita ei tarvitse pakastaa.

Veikkaisin, että hyviä suojatehoja tullaan pian havaitsemaan muillakin Covid-19 rokotteilla, jotka ovat yksinkertaisempia säilyttää ja kuljettaa. Siinä tapauksessa Pfizer / BioNTechin rokotteen kuherruskuukausi voi jäädä lyhyeksi.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>