Osallistuin 4.12. Zoom-kokoukseen, jossa oli eurooppalainen rokotusasiantuntijapaneeli ja yleisönä Excellence in Pediatrics -kokouksen osanottajat. Alustin aiheesta influenssarokotus ja koronarokotus. Selvästikin asia oli ajan hermolla.
Useimmissa Euroopan maissa on havaittu influenssarokotuksen suosion kasvaneen valtavasti korona-aikana. Englannissa on saavutettu 75%:n kattavuus. Ranskaan on hankittu lisää influenssarokotteita suuren menekin vuoksi. Suomessa rokotteet ovat tunnetusti loppuneet. Ihmetyttää missä on vika, eikö tilannetta osattu ennakoida.
Influenssa ja korona on huono yhdistelmä. Todennäköisyys, että molemmat iskisivät juuri yhtä aikaa, on hyvin pieni, mutta korona on tunnetusti pitkäaikainen tauti ja hidas paranemaan. Akuutti influenssa voi siten sattua koronan päälle varsin pitkällä aikavälillä ja tehdä pahaa jälkeä.
Onneksi koronan varotoimet tehoavat myös influenssaan. Australiassa on ihmetelty, minne influenssa katosi kesäkuukausina (Australian talvena) vuonna 2020. Tavanomaista influenssapiikkiä ei tullutkaan. Näin voi käydä myös Euroopassa kaudella 2020-21. Ainakin kauden alku on ollut hidas ja myöhässä.
Kuuma peruna on influenssarokotuksen mahdollinen, voisi jo sanoa ilmeinen, epäsuora teho koronaan. Jo aiemmassa blogissa kerroin, että hollantilaisen yliopistosairaalan työntekijöillä, jotka olivat saaneet influenssarokotuksen, oli keväällä 2020 n. 40% vähemmän Covid-19 tautia kuin niillä, jotka eivät olleet saaneet influenssarokotusta. Italiassa on todettu, että koronakuolleisuus on ollut pienempi influenssarokotuksen saaneilla. Argentiinassa on todettu, että koronan vaikeusaste on lievempi influenssarokotetuilla.
Elävien virusrokotteiden (MPR, rotavirus, poliorokote) vaikutus alkaa olla jo tunnettu ja hyväksytty, samoin vaikutusmekanismi luonnollisen immuniteetin ”harjoituksen” kautta. Inaktivoidut pistosrokotteet ovat uutta, mutta täytyy lähteä havainnoista ja faktoista. Hollantilaiset tutkijat ovat esittäneet tämänkin vaikutuksen kulkevan luontaisen immuniteetin kautta.
Tämä avaa mielenkiintoisen uuden näkökulman rokotuksiin koko eliniän aikana. Ehkä kaikki rokotukset ovat tällä tavoin epäsuorasti edullisia. Pistos silloin tällöin vuosien aikana tai vuosittain voi tehdä itse kullekin hyvää.
Toki oikeat koronarokotukset ovat se, mitä nyt tarvitaan. On suuri sensaatio, että ensimmäisillä mRNA-rokotteilla on saavutettu 95%:n suojateho jopa ikäihmisillä. Jos tämä johtuu nimenomaan mRNA-teknologiasta, niin se voi olla päänavaaja kokonaan uudelle rokotesukupolvelle. Tehdään mRNA-rokotteita muihinkin tauteihin. Itse asiassa Moderna on kehittänyt mRNA rokotetta influenssaan jo paljon ennen koronaa. Nyt sitä kohtaan varmasti syttyy uusi mielenkiinto.
Vuonna 2021 Covid-19 rokotuksia annetaan sitä mukaa kun rokotteita tulee, eikä päällekkäisyyttä influenssarokotusten kanssa juuri ole. Voi kuitenkin olla, että jatkossa koronarokotukset kaipaavat tehosteannoksia, ja vaikkapa vuosittaiset tehosteet voivat tapahtua samanaikaisesti influenssarokotusten kanssa. Tällöin olisi hyvä, että rokotteet ovat yhteensopivia, ts. mielellään valmistettu samalla teknologialla. Esim. mRNA rokotteet sekä koronaan että influenssaan, tai vaikkapa inaktivoidut rokotteet molempiin.
Vältettäviäkin tilanteita voi tulla. Suuri osa kehitteillä olevista koronarokotteista tulee sisältämään adjuvanttia, joka usein on pahamaineinen ASO3 eli sama, mitä käytettiin narkolepsiaa aiheuttaneessa Pandemrix-sikainfluenssarokotteessa. Ehkä tämä adjuvantti ei ole vaarallinen koronarokotteessa, mutta vastaan voi tulla vaikkapa tilanne, jossa ASO3 adjuvanttia sisältävää koronarokotetta annettaisiin samanaikaisesti kausi-influenssarokotteen kanssa, tai ajallinen ero olisi pieni. Silloin on luultavasti parempi varoa kuin katua.
Yhdistettyjäkin rokotteita on suunniteltu. Ainakin Kiinassa on kehitetty elävä nenäsuihkeena annettava influenssarokote, johon on yhdistetty Covid-19 antigeeni. Tällainen yhdistelmärokote voi olla uusi suunnannäyttäjä.
Kirjoittaja Timo Vesikari
