Timo Vesikarin blogi

Teho edellä koronarokotuksiin?

Kun Covid-19 ensimmäinen aalto oli pahimmillaan eikä rokotteista ollut tietoakaan, oli luonnollista ajatella, että kunpa saataisiin rokote, joka tehoaa. Mikä tahansa rokote, joka epidemian saa taltutettua. Joukkokuolemien keskellä moni olisi varmasti ollut valmis hyväksymään rokotteen, jolla on haittavaikutuksiakin, kunhan se saataisiin nopeasti käyttöön ja voitaisiin palata normaaliin.

Tehoa mitattiin aluksi immuunivasteella, jota verrattiin koronasta toipuneiden henkilöiden immuniteettiin. Kaikki adenoviruspohjaiset rokotteet, joista kesällä saatiin julkaistua tietoa (Oxfordin, Kiinan ja Venäjän) antoivat immuunivasteen, joka oli voimakkuudeltaan samankaltainen kuin oikean Covid-19 taudin jälkeen. Rokotteissa oleva lisääntymiskyvytön adenovirus voimistaa immuunivastetta ja suuntaa sitä n. Th1 suuntaan, jonka pitäisi vastata luonnollisen taudin jälkeen saavutettua tilannetta. Lisättyä adjuvanttia ei tarvita, paitsi tavanomaista rokotteisiin lisättävää alumiinisuolaa.

Nyt on olemassa ennakkotietoa Oxfordin (AstraZeneca) rokotteesta, jonka mukaan suojateho on 70–90 % luokkaa. Toisaalta tiedetään, ettei suoja ole 100 % sairastetun koronainfektion jälkeenkään. Ehkä adenovirusvektorilla todella päästään samaan kuin luonnossa.

Entä voiko koronarokotus olla parempi kuin sairastettu tauti tulevan suojan kannalta? Näyttää siltä, että tähän pyritään käyttämällä adjuvantteja eli apuaineita.

Äskettäin tuli verkkojulkaisu kanadalaisen Medicagon rokotteesta, jossa on tupakkakasvissa tuotettuja koronaviruksen kaltaisia partikkeleita (VLP). Rokotetta oli terästetty parilla eri adjuvantilla. Parhaaksi todettiin GSK:n ASO3 eli sama kuin Pandemrix-sikainfluenssarokotteessa käytetty apuaine. Yhdisteenä VLP rokote + ASO3 adjuvantti antoi immuunivasteen, joka oli yli 10-kertainen koronasta toipuneiden vasta-ainetasoihin verrattuna. Hyvä, mutta tarvitaanko tätä ja voiko liian voimakkaalla immuunivasteella olla haittoja, kuten Pandemrixin tapauksessa oli narkolepsia?

Maailmalla on kehitteillä ainakin 50 Covid-19 rokotetta, jotka perustuvat viruksen piikki (S)-proteiiniin. Kaikkiin näihin kaavaillaan lisättäväksi voimakasta adjuvanttia, joka on usein ASO3.

Tunnetuin kehitteillä oleva proteiinirokote in Sanofin ja GSK:n yhteishanke, josta EU on jo tehnyt 300 miljoonan annoksen ennakkotilauksen. Karhun nahka on myyty, ennen kuin karhua on kaadettu, eli luottamus näiden kahden eurooppalaisen lääkejätin hankkeeseen on kova.

Rokotteessa Sanofin osuus on valmistaa bakulovirus-hyönteissolusysteemissä Covid-19 S-proteiinia. Menetelmä on sama kuin millä yhtiö jo nyt valmistaa ja markkinoi Flublok-nimistä influenssarokotetta. Influenssarokotteeseen ei lisätä adjuvanttia (siinä tosin on enemmän influenssa-antigeenia kuin monissa muissa rokotteissa), mutta suunniteltuun koronarokotteeseen tulee mukaan ASO3 adjuvantti. Näin voidaan ”säästää” antigeenia. Tämä on tasan sama ajattelutapa, joka johti Pandemrix-rokotteen kehittämiseen ja rokotteesta seuranneisiin haittavaikutuksiin.

Adjuvantista riippumatta muihinkin koronarokotteisiin voi liittyä haittoja, joista ei vain ole paljon elämöity. Oxfordin (AstraZenecan) rokotteen tutkimus keskeytettiin kolmeksi viikoksi, kun rokotetulla henkilöllä oli todettu transversaalimyeliitti-niminen halvaus (toivottavasti ohimenevä, ei ole kerrottu). Nyt tehotutkimuksen tuloksia julkaistessa rokotetta oli saanut runsaat 10 000 henkilöä, eli riski voi olla jopa 1:10 000, aika näyttää.

Maailmassa eniten käytettyjä koronarokotteita, jotka sisältävät tapettua Covid-19 virusta, on Kiinassa annettu arviolta miljoonalle henkilölle. Haittavaikutuksista ei ole kerrottu. Valmistustapa on samankaltainen kuin vanhanaikaisessa influenssarokotteessa, josta on luovuttu haittavaikutusten vuoksi.

Rokotepakan jokerikortti näyttää olevan mRNA rokotteet, sekä Pfizer/BioNTech että Moderna. Loistava 95 %:n suojateho eikä mitään vakavia haittoja. Tämä on joko liian hyvää ollakseen totta tai sitten todellinen läpimurto, johon on tartuttava. Tuntuu, että kannattaisi tarttua heti kun se on mahdollista ja varautua hankkimalla syväjääpakastimet nyt.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>