Timo Vesikarin blogi

RNA ja DNA: nukleiinihappoa sisältävät koronarokotteet

DNA-rokotteita on kehitelty 1990-luvulta lähtien, mutta yhtään ei ole saatu käyttöön. Yleinen käsitys on ollut, että ne eivät toimi ihmisellä, vaikka koe-eläimillä näyttäisi hyvältä. Oma vähäinen kokemukseni DNA-rokotteista on juuri tällainen: 2000-luvun alussa testattu FIT Biotecin valmistama HIV-rokote ei antanut kunnon immuunivastetta terveillä aikuisilla.

RNA-rokotteet ovat uudempia. Pelkän lähetti RNA:n käyttäminen rokotteena kuulostaa loistavalta ajatukselta (DNA täytyy ensin kääntää RNA:ksi), mutta RNA on herkkä tuhoutumaan ja täytyy pakata suojapakkaukseen. Tätä on viime vuosina opittu tekemään.

Sekä DNA että RNA sisältävät geneettisen koodin, josta elimistö tuottaa proteiinia, koronan tapauksessa viruksen antigeenia, joka puolestaan herättää elimistössä immuunivasteen. Tästä eteenpäin kaikki toimii niin kuin ”tavallisilla” rokotteilla.

Vaikka myyntiluvallista ennakkotapausta ei ole, muodostavat RNA- ja DNA-rokotteet suuren ryhmän kehitteillä olevista rokotteista Covid-19 tautia vastaan. Näistä rokotteista ei Suomessa ole paljon keskusteltu, vaan painopiste on ollut adenovektori- ja proteiinirokotteissa.

Moderna on edelläkävijä RNA-rokotteissa. Nimi viittaa sekä moderniin, että RNA:han. Moderna on viime vuosina kehittänyt RNA-rokotteita sekä influenssaan että sytomegalovirus (CMV) infektiota vastaan. Se oli tavallaan valmiina, kun koronavirus ilmaantui ja kykeni kehittämään SARS-CoV-2 rokotteen nopeasti. Moderna tekee tässä kohtaa yhteistyötä kansallisen terveysinstituutin (NIH) kanssa, ja USA:n liittovaltio on tukenut kehityshanketta miljardilla dollarilla. Niinpä ensimmäinen ihmisille annettu Covid-19 rokote oli juuri Modernan RNA-rokote viime maaliskuussa.

Moderna oli myös ensimmäinen, joka julkaisi faasi 1 ihmistutkimuksen tulokset kunnon lehdessä, New England Journal of Medicinessä 14.7.2020. Rokote antoi annoksesta riippuen immuunivasteen, joka vaikutti hyvältä. Haittavaikutukset olivat yleensä lieviä, mutta suurimmalla rokoteannoksella toisen rokotuksen jälkeen havaittiin jo selviä sivuvaikutuksia kuten korkeaa kuumetta. USA:n liittovaltio innostui ja antoi 1,5 miljardia dollaria lisää faasi 3 tutkimuksiin. Faasi 3:a tehdään vain USA:ssa, ja siinä käytetään faasi 1:n keskimmäistä annosta, 100 mikrogrammaa.

Alun perin saksalainen (BioNTec) RNA-rokote päätyi Pfizerin rokotteeksi ja sai vauhtia USA:n liittohallituksen tuesta. USA on tehnyt 1,9 miljardin arvoisen hankintasopimuksen 100 miljoonasta rokotteesta. Rokote on 44000 ihmisen faasi 3 tutkimuksessa. Juuri tätä Pfizerin rokotetta on odotettu jo ennen Yhdysvaltojen presidentinvaalia, mutta nyt on painettu vähän jarrua ja puhutaan marraskuun puolivälistä. Jos siis rokote toimii, mitään ennakkotietoja ei ole. EU odottaa myös 200 miljoonaa annosta tätä RNA-rokotetta, ja myyntilupahakemus EU:ta varten on tiettävästi jo sisällä EMA:ssa. Japani on myös kiinnostunut.

Kolmas potentiaalisesti merkittävä RNA-rokote on Curevacin valmistama Saksassa. Juuri tätä rokotetta ja sen valmistusta presidentti Trump yritti epidemian varhaisvaiheessa saada siirrettyä rahan voimalla. Yritys on kuitenkin jäänyt Saksaan, partneroitunut Teslan kanssa ja puhuu miljardin rokoteannoksen valmistamisesta. Mitään tuloksia ei kuitenkaan ole julkaistu.

RNA-rokotteita on myös syntynyt tai syntymässä pienemmissä yrityksissä tai yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Usko RNA-rokotteisiin on siis vahvaa, vaikka mitään ennakkotapausta ei ole.

Myös DNA-rokotteet ovat kuvioissa. Amerikkalainen Inovio on tehnyt faasi 1 kokeen, jossa rokote annettiin ihoon sähköisellä laitteella. Faasi 3 on kuitenkin jäissä, koska FDA on esittänyt kysymyksiä tästä laitteesta, ei niinkään itse rokotteesta.

Jos jotain pitäisi veikata, niin kyllä veto kallistuisi RNA-rokotteen puolelle. RNA:n onnistunut suojaus ympäristöltä rokotteessa käytettäväksi voi olla mullistus, joka voi levitä koronasta muihinkin rokotteisiin.

Yksi RNA-rokotteisiin liittyvä ongelma on säilytyslämpötila. Modernan rokote vaatii pakastesäilytyksen -20’C lämpötilassa ja Pfizerin rokote on syväjääpakastimessa -70’C:ssa. Tutkimuksissa tällainen on järjestettävissä ja kehittyneissä maissa kuten Suomessa tällainen pakkasketju voisi järjestyä laajemmissakin rokotuksissa. Jokin ratkaisu pitäisi pitkän päälle kuitenkin löytyä RNA-rokotteiden helpommalle säilytykselle.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>