Timo Vesikarin blogi

Koronasta ei päästä eroon, jos lapsia ei rokoteta

Koronarokotusten alkamista seurannut ilo on heti saanut varjon uudesta virusvariantista, joka tarttuu paljon entistä herkemmin. Englannissa arvioidaan, että uusi virusmuunnos voi olla jopa 50-70% tarttuvampi. Siitä on käytetty nimeä tikittävä aikapommi. Tarttuvuuden lisäys kertautuu nopeasti ja tapausmäärät voivat nousta uudelle tasolle.

Vaikka koronarokotteet tehoavat uuteenkin muunnokseen, on vastustaja entistä hankalampi. Rokotetuille tulee suoja, mutta virus kiertää entistä tehokkaammin rokottamattomissa. Laumasuoja karkaa käsistä, jos sellaista on koskaan ollutkaan muuten kuin joidenkin kuvitelmissa. Ainakin toive siitä, että vaikkapa 70% rokotuskattavuus johtaisi laumasuojaan voidaan haudata.

Uusi virusmuunnos näyttää tarttuvan entistä paremmin lapsiin ja sitten kiertävän lapsissa. Vaikka lapset eivät useinkaan sairastu vakavaan Covid-19 tautiin – eivät edes uudesta virustyypistä – he voivat muodostaa suuren tartuntapoolin, josta virus sitten leviää erityisesti rokottamattomiin aikuisiin.

Ainoatakaan Covid-19 rokotetta ei ole vielä edes tutkittu lapsilla. Ilman tutkimuksia rokotusohjelmaa ei tietenkään voi ulottaa lapsiin. Syynä tutkimusten puutteeseen on se, että lapsia ei ole mielletty tärkeäksi kohderyhmäksi, koska Covid-19 tauti on lapsilla yleensä lievä. Tämä käsitys on kyllä vähän horjunut, kun tapauksia on kertynyt lisää. Vakavia tautimuotoja tulee epäilemättä enemmän, kun uusi virusmuunnos yleistyy ja syrjäyttää vanhan. Vaikka uusi muunnos ei aiheuta sen vakavampaa tautia kuin vanha, niin pelkkä tapausten lisääntyminen tarkoittaa sitä, että vakavia tautitapauksia tulee myös enemmän – niin lapsilla kuin aikuisillakin. Tarve lasten rokottamiseen lisääntyy jo tästäkin syystä.

Tärkein syy lasten koronarokotuksille voi silti olla, että ilman rokotuksia lapset muodostavat viruksen reservuaarin, joka ei mihinkään häviä ja josta korona leviää eteenpäin rokottamattomiin ja koronaa sairastamattomiin aikuisiin ja erityisesti riskiryhmäläisiin.

Koronarokotetutkimukset pitäisi siis kiireellä ulottaa lapsiin. Rokotevalmistajat eivät itsestään ole pitäneet asialla kiirettä, kun tärkeintä on ollut saada rokotteelle myyntilupa ja päästä tuottamaan, myymään ja käyttämään rokotetta, jolle on tosi paljon kysyntää. EU:ssa tosin on sääntö, että valmistajien on esitettävä myös PIP eli Pediatric Investigation Plan, jolla varmistetaan, että rokotetta (tai lääkettä) tullaan ylipäätään joskus tutkimaan myös lapsilla.

Nyt tarve lasten koronarokotetutkimuksiin on sekä ilmeinen että kiireinen. Lasten kohdalla rokotteen turvallisuus vain korostuu, minkä vuoksi tutkimukset eivät voi olla kovin pieniä. Lisäksi tutkittavien rokotteiden valinnassa pitäisi pelata mahdollisimman paljon varman päälle. Ei tunnu kovin viisaalta aloittaa lasten tutkimuksia ASO3 adjuvanttia sisältävällä rokotteella, kun muistetaan, että tämä apuaine on mukana Pandemrix-rokotteessa, joka aiheutti narkolepsiaa, erityisesti 5-19-vuotiailla.

Yllättäen RNA-rokotteet eli Pfizer/BioNTechin ja Modernan rokotteet tuntuvat houkuttelevilta. Niillä ei ole kuvattu mitään vakavia haittavaikutuksia. Lisäksi niiden teho (n. 95%) on sellainen, että se saattaisi riittää tukahduttamaan viruksen leviämisenkin.

Lasten rokottaminen aikuisten suojaamiseksi ei ole uusi ajatus. Esimerkiksi vihurirokkorokotteen (MPR) antaminen lapsille perustuu eritoten siihen, että suojataan epäsuorasti raskaana olevia naisia vihurirokolta. Kun vihurirokkoa ei MPR-rokotusten ansiosta ole liikkeellä, ei raskaana olevilla naisillakaan ole riskiä.

MPR-rokotus on myös hyvä esimerkki siitä, että tauti (eli tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) voidaan hävittää tai ainakin eliminoida Suomesta, vaikka ei koko maailmasta. Näin voisi ajatella tapahtuvan myös koronan kohdalla. Laajat, koko väestöön ja siten myös lapsiin kohdistuvat koronarokotukset voisivat ainakin lähes hävittää Covid-19 taudin Suomesta, vaikka virus edelleen jylläisi jossain muualla maailmassa – niin kuin varmaan tulee tapahtumaankin.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>