STM julkaisi 21.10.2020 Suomen tavoitteen koronarokotuksissa. Tämä on ensimmäinen kerta ja hyvä asia. Tavoitteena on koko väestön suojaaminen rokotuksin. Rokotus olisi vapaaehtoinen ja maksuton. Tämän pidemmälle yksityiskohtiin ei mennä eikä käytettävästä rokotteesta tietenkään ole vielä tietoa.
Suomi on mukana EU:n yhteishankintamekanismissa ja odottaa ensisijaisesti, että tuleva koronarokote tulee sitä kautta. Muutama päivä sitten EU komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi ohjelmassaan, että rokotehankinnat jaetaan EU jäsenmaiden kesken väestön suhteessa. EU:n väkiluku ilman Britanniaa on 446 miljoonaa ja Suomen osuus väestöstä 1,23%.
Rokotteita on tulossa neljältä valmistajalta ja ne ovat kolmen tyyppisiä. AstraZenecan A5-vektorirokotetta (ns. Oxfordin rokote) on neuvoteltu hankittavaksi 400 miljoonaa annosta ja Johnson&Johnsonin Ad26-vektorirokotetta (Janssen) 200 miljoonaa annosta. Nämä ovat hyviä määriä alkuun. Luottamus adenovektorirokotteisiin on kuitenkin vähintään säröillyt, kun kummankin valmistajan faasi 3 tutkimukset on kertaalleen keskeytetty turvallisuusongelmien vuoksi.
Näiden lisäksi on tehty sopimukset tai aiesopimukset Pfizer/BioNTechin RNA-rokotteesta (200 miljoonaa annosta) ja SanofiPasteure-GSK:n yhteisrokotteesta (300 miljoonaa annosta). Viimemainittu sisältää huonomaineisen ASO3-adjuvantin, joka liittyi Pandemrix-rokotteen jälkeiseen narkolepsiaan. Narkolepsian esiintymisen yläikäraja oli noin 40 vuotta, joten tehoaineella varustettu rokote sopisi varmaan käytettäväksi tästä iästä ylöspäin. Riskiryhmille siis.
Tilausten ja optioiden yhteismäärä ja Suomen osuus niistä on siten riittävä koko Suomen väestön rokottamiseen kahteen kertaan. Kaksi rokoteannosta varmaan tarvitaan, koska suurimmalla osalla ihmisistä ei ole pohjaimmuniteettia. Joku rokotevalmistaja (kuten Pfizer) voi väittää, että yksi annos heidän rokotettaan riittää, mutta tämä tuskin pitää paikkansa pitkän päälle.
Rokotteita tulee varmaan tipoittain vuoden 2021 aikana. Ensin tarvitaan myyntilupa, joka edellyttää hyväksyntää teho- ja turvallisuuskriteerien perusteella, ja sitten massatuotanto ja jakelu. Ei ole ollenkaan varmaa, että kaikki rokotteet läpäisevät EU:n (EMA:n) myyntilupakäsittelyn turvallisuussyistä.
Näyttö tehosta voi alkuun olla ohut. On puhuttu, että vain 50 % suojateho voisi riittää myyntilupaan, varsinkin kun asialla on kiire. Tämä voisi tarkoittaa, että faasi 3 -tutkimuksessa, jossa on yhtä suuret rokote- ja lumerokoteryhmät, havaitaan tietyn ajan kuluttua 100 Covid-19 tapausta lumeryhmässä ja 50 tapausta kohderyhmässä. Ero on toki merkittävä, mutta ei kuulosta kovin hyvältä.
Tehon mittaus ei ole ollenkaan yksiselitteinen asia. Tätä pohtivat englantilaiset tutkijat kirjoituksessaan Lancet Infectious Disease -lehdessä 27.10.2020. Monet näistä tutkijoista ovat olleet mukana Oxfordin rokotteen testaamisessa. Teho voi tarkoittaa suojatehoa vaikeaa Covid-19 tautia vastaan tai – paljon haastavammin – täydellistä suojaa koronavirustartuntaa vastaan, vaikka tartunta olisi oireetonkin. Lisäksi voidaan mitata sitä, estääkö rokote sen, että rokotetut henkilöt eivät tartuta eteenpäin. Oxfordin rokotteella on ensimmäinen ongelma: apinakokeet ennen tutkimuksia ihmisillä osoittivat, että rokote suojaa taudilta, mutta ei itse tartunnalta. Tuskin tilanne ihmisellä on erilainen.
Jos ja kun rokotteet tulevat tipoittain, niin varmaan ensin rokotetaan avainryhmiä kuten terveydenhoitohenkilökunta ja sitten vaikkapa riskiryhmiä. Tämä on kaikki kotiin päin rokotteen saajille, mutta ei riitä estämään viruksen leviämistä muussa väestössä.
Optimaalista olisi, jos rokotuksilla pystyttäisiin sekä suojaamaan rokotetut henkilöt, että pysäyttämään koronaviruksen leviäminen väestössä. Ensimmäinen edellytys silloin on, että rokote on riittävän tehokas, ts. että se estää paitsi vakavan Covid-19 taudin myös viruksen tartunnan ja lisääntymisen, vaikka oireettomassakin henkilössä. Mallina Covid-19 joukkorokotukselle voisi olla poliorokotus.
Vuonna 1985 toteutettiin Suomessa väestön joukkorokotus elävällä poliorokotteella. Rokotus oli menestys: 94% väestöstä rokotettiin, poliovirus hävisi kiertämästä Suomessa eikä ole sen koommin palannut. Suomen rokotuksen mallina puolestaan oli kansalliset rokotuspäivät Latinalaisessa Amerikassa, ensin Kuubassa ja sitten Brasiliassa. Näissä maissa rokotettiin suuri osa väestöstä muutaman päivän sisällä, ja lopputulos oli polioviruksen häviäminen.
Tällainen joukkorokotus voisi olla tavoite myös koronaviruksen suhteen, mutta tällä hetkellä ei voi sanoa, että se on mahdollista. Rokotteiden tehosta ei tiedetä tarpeeksi eikä tarvittavan suurta rokotemäärää ehkä saada käyttöön samanaikaisesti.
Kirjoittaja Timo Vesikari
