Timo Vesikarin blogi

Yksinkertaisin koronarokote – tapettu virus

Tapettu eli inaktivoitu virus tehdään käsittelemällä viljeltyä virusta (useimmiten) formaliinilla. Virus säilyttää rakenteensa ja muotonsa, mutta ei enää kykene lisääntymään. Se voi olla rokote sellaisenaan, vähän puhdistettuna.

Kaikkien tapettujen virusrokotteiden kantaäiti on influenssarokote vuodelta 1941. Kananmunassa kasvatettu influenssavirus käsiteltiin formaliinilla ja se toimi rokotteena. Kokonainen tapettu influenssavirus on kuitenkin melko ärhäkkä aiheuttamaan sivuvaikutuksia ja nykyiset influenssarokotteet ovat pääasiassa hajotettuja ja osittain puhdistettuja viruksen osia, jotka rokotteena aiheuttavat vähemmän reaktioita.

Menestyksellisin inaktivoitu virusrokote on ilman muuta poliorokote. Nyt kun polio on saatu suurimmaksi osaksi juurittua elävän poliorokotteen avulla, haluavat kaikki jatkaa rokotuksia turvallisella ja hyvin vähän haittoja aiheuttavalla inaktivoidulla poliorokotteella. Poliovirus on kuitenkin paljon pienempi kuin influenssavirus tai koronavirus, pelkkä proteiinipallukka.

Esimerkki epäonnistuneesta tapetusta virusrokotteesta on RSV-rokote. Kun tätä rokotetta kokeiltiin 1960-luvun lopussa, tapahtui jotain odottamatonta: rokotetut lapset sairastuivat altistuttuaan RSV-virukselle pahempaan tautiin kuin muuten, vakavaan ja joissain tapauksissa kuolemaan johtaneeseen alahengitystieinfektioon. Immuunivaste oli väärin suuntautunut, mikä kävi ilmi myöhemmin.

Tällaiset kokemukset pyörivät mielessä, kun mietitään Covid-19 rokotteen tekemistä nopeasti. Koronaviruksen kasvatus ja sen inaktivointi on periaatteessa nopeaa, mutta toimiiko näin saatu rokote ja uskaltaako sitä käyttää?

Tapettu virus on quick and dirty, low tech. Useimmat kehitteillä olevat koronavirusrokotteet ovat siihen verrattuna high tech. Suurin osa potentiaalisista koronarokotteen valmistajista on veikannut geeniteknologian puolesta, ja tuloksena on mm. vektorirokotteet (erityisesti adenovirus), geeniteknologisesti tuotetut virusproteiinit ja viruksen kaltaiset nanopartikkelit, puhumattakaan nukleiinihappo (RNA ja DNA) rokotteista.

Kuitenkin myös tapettuja koronaviruksia on koerokotteiden joukossa. Koska teknologia on yksinkertaista niin näitä ilmaantui heti alkuun.

Kiinasta on tulossa (ainakin) kolme inaktivoitua koronarokotetta. Ensimmäinen on itse asiassa Wuhanista ja tehty yhteistyössä Sinopharm-yhtiön kanssa. Rokote on faasi 3 -vaiheessa. Yksi testimaista, UAE, on antanut tälle rokotteelle hyväksynnän käytettäväksi erityisryhmissä kuten terveydenhoitohenkilökunnalla. Faasi 3:ssa on rokotettu 31000 henkilöä eikä vakavia haittoja ole kuulemma todettu.

Toinen kiinalainen rokote on hyvin vastaava, Sinopharmin vahvistama mutta peräisin Beijingistä. Faasi 3 on menossa UAE:ssa ja Argentiinassa, ei julkaistuja tuloksia.

Kolmas kiinalainen inaktivoitua koronavirusta sisältävä rokote on nimeltään CoronVac, valmistaja Sinovac. Rokotetta annetaan jo Kiinassa avainryhmille ja sitä testataan myös Turkissa. Harvinaista kyllä myös tutkimus lapsilla on alkamassa.

Intialainen iso rokotevalmistaja Bharat testaa inaktivoitua koronarokotetta, mutta ei ole vielä pitkällä. Samoin Venäjän tiedeakatemian rokote on vielä alkuvaiheessa.

Kannattaako siis lähteä rokoteostoksille Kiinaan? Kokovirusrokotetta voisi saada nopeasti ja halvalla. Olisi kuitenkin hyvin omituista hankkia rokotetta, jos sitä ei ole hyväksytty Euroopassa, siis EMA:ssa. Myyntilupahakemusta ei ole eikä ehkä jätetäkään. Toistaiseksi rokotevalikoimassa on niin paljon muutakin, mutta tilanne voisi muuttua, jos vaikkapa adenovektorirokotteet (AstraZeneca ja Janssen) putoaisivat pois kuvasta.

Varmaan takaraivossa voi myös tuntua vanha kokemus vuodelta 1976, kun USA:ssa valmistauduttiin sikainfluenssaepidemiaan. Poliittisen paineen alla puhuttiin koko väestön rokottamisesta ja nopeasti valmistettiin 200 miljoonaa annosta yksinkertaista rokotetta kananmunakasvatuksella ja inaktivoinnilla. Rokotetta sai 40 miljoonaa ihmistä. Heistä 4000 sai Guillan-Barré syndrooman nimellä tunnetun halvauksen (useimmat paranivat mutta eivät kaikki) ja 58 kuoli.

Koronavirus ei ole kovin erilainen kuin influenssavirus. Aikaisempaa kokemusta koronavirusrokotteista ei ole, mutta influenssaesimerkki kyllä huolestuttaa. Kun rokotetaan paljon ihmisiä tulevat harvinaisetkin haittavaikutukset esiin. Vuonna 1976 oli USA:ssa vaalivuosi ja lintuinfluenssarokotteen valmistusta ja laajaa jakelua kiirehdittiin Gerald Fordin vaalikampanjan tueksi. Tilanne oli samantapainen kuin nyt kun presidentti Trump yrittää poliittista painostusta koronarokotteen kiirehtimiseksi.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>