Timo Vesikarin blogi

Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus?

Olen käyttänyt suuren osan ammatillista elämääni rotavirusrokotteiden kehittämiseen. Heti ensimmäisten tehotutkimusten jälkeen 1980-luvun alussa oli ilmeistä, että rokote estää vaikeaa rotavirustautia (ripulia), mutta ei estä viruksen tarttumista, jolloin lieviä tauteja jää jäljelle. Monet (mm. WHO) vaativat 100% tehokasta rokotetta, mutta sellaista ei koskaan kyetty tekemään. Meni toistakymmentä vuotta saada WHO vakuuttuneeksi siitä, että rokotus kuitenkin kannattaa, kun tavoitteeksi asetetaan (vain) vaikeiden tautimuotojen ja kuolemien estäminen.

Rotavirusrokotus otettiin Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2009 ja nyt jo 10 vuoden kokemuksella tiedetään, miten on käynyt. Rokotteen teho on noin 90% ja kattavuus samoin 90%. Sairaalahoitoa vaativat rotavirusripulit ovat pudonneet kymmenesosaan rokotuksia edeltäneeseen tasoon verrattuna. Käänteisesti voidaan sanoa, että rotavirus ei ole hävinnyt vaan kiertää edelleen poimien rokottamattomia ja sellaisia, joilla rokotus ei syystä tai toisesta ole onnistunut.

Ennen rokotuksia rotavirus oli korostetusti talvitauti, jonka epidemiapiikki oli helmi-maaliskuussa. Kesän tullen tauti katosi, mutta ei kuitenkaan ihan kokonaan ja putkahti uudelleen talven kylmetessä. Kuulostaako tutulta, kun ajatellaan koronaa tänä vuonna? Rotavirusrokotusten vaikutuksesta epidemian piikki latistui ja siirtyi myöhäiseen kevääseen tai alkukesään.

Koronavirus Covid-19 on uusi virus, jonka epidemiakäyttäytymisestä tiedetään vielä vähän. Emme myöskään tiedä, mihin tuttuun virukseen tätä pitäisi verrata. Eniten on varmaan verrattu influenssaan. Se on hyvä vertaus, mutta ei mitenkään täydellinen. Influenssa aiheuttaa talviepidemioita ja meidän kesämme aikaan epidemia on eteläisellä pallonpuoliskolla. Influenssaa on lisäksi eri tyyppejä, jotka vaihtelevat vuosittain. Covid-19 on ainakin toistaiseksi vain yksi ja sama virus, joka tosin muuntelee.

Covid-19 aiheutti ensimmäisen aallon talvella, ja keväällä se saatiin tyrehdytettyä sekä tiukoilla rajoituksilla että varmaan myös kesän tulolla. Koronavirus ei kuitenkaan hävinnyt kokonaan, vaan pientä aktiviteettia oli pitkin kesää, kunnes nyt lokakuusta lähtien tapausmäärät lähtivät nousuun. Talvipiikkiä ennustetaan. Tämä kyllä muistuttaa rotavirusta. Varmaan rajoituksilla saadaan piikkiä madallettua, mutta ei estettyä niin kauan kuin talvea riittää.

Rokotusten vaikutusta voidaan vain arvailla. Ensimmäisenä käyttöön tulevat mRNA-rokotteet ovat todella tehokkaita: suojateho kahden annoksen jälkeen on 95%, yhden annoksen jälkeen ehkä vain 50%. Nyt on kuitenkin selvää, että rokotetta ei nopeasti riitä kaikille eivätkä kaikki edes halua ottaa rokotusta. Lapset jäävät joka tapauksessa rokotusten ulkopuolelle alkuvaiheessa.

Monet povaavat, että saavutetaan laumaimmuniteetti, joka suojaa muitakin kuin rokotettuja. Näin luultiin aluksi rotaviruksen kohdalla, mutta toisin kävi. Rokotukset katkaisivat hetkeksi tartuntaketjun, mutta virus palasi ja alkoi tartuttaa rokottamattomia ja rotavirusta sairastamattomia.

Koronan kohdalla on hyvä, jos päästään 60-70% rokotuskattavuuteen. Se ei riitä kunnon laumasuojaan. Epidemian kanssa voi käydä niin kuin rota-esimerkissä: talvipiikki madaltuu ja siirtyy kauemmas kevääseen ja sitten kesä tulee avuksi. Korona ei kuitenkaan häviä vaan putkahtaa taas enemmän esille syksyn tullessa. Voidaan päätyä tilanteeseen, jossa rokotus kyllä suojaa rokotettuja, mutta ei yhteiskuntaa ja tilanne voi jatkua pitkälle tulevaisuuteen. Meillä on silloin sekä rokotukset että korona.

Uudet rokotteet eivät tilannetta muuta, vaan tulevien rokotteiden suojateho on pikemmin alempi kuin nRNA-rokotteiden 95%. AstraZenecan rokote on 70% tehokas. Muista adenovirusvektorirokotteista ei ole julkaistua tietoa, ei myöskään kiinalaisista koronavirusrokotteista, joita nyt lennätetään ympäri maailmaa.

Voisi veikata, että näillä eväillä Covid-19 virusta ei saada häviämään vaan se tulee olemaan seuranamme vielä pitkään. Ehkä joskus – kun lapset ovat rokotusten piirissä – voisi kokeilla samaa menetelmää, jolla poliovirus on hävitetty. Menetelmä on koko väestön joukkorokotus vauvasta vaariin mahdollisimman lyhyen ajan sisällä. Mutta aika ei ole vielä kypsä siihen.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>