Kirjoitin vähän aikaa sitten, että THL katsoo taaksepäin (THL tahtoo katsoa taaksepäin 21.9.2023). Tämä siksi, että on mukavaa vatvoa vanhoja juttuja korona-ajalta niin, ettei tarvitse pohtia tulevaa. Nyt kuitenkin korona pukkaa niin paljon päälle, että jotain on sanottava ja tehtävä. THL on ratkaissut asian ottamalla esille viimevuotisen levyn ja pyörittämällä sitä uudelleen.
Viime vuoden syksyllä koronaa ja koronakuolemia oli Suomessa paljon. Uutta rokotetta odotettiin. Rokote oli BA.4/BA.5 varianttien yhdistelmä. Sitä saatiin vähitellen käyttöön, mutta säännösteltiin mm. siten, että ensiksi rokotettiin vain yli 18-vuotiaita ja rajaa siirrettiin vähitellen alemmaksi 65-vuoteen asti. Rokotteelle olisi ollut enemmänkin ottajia. Mm. terveydenhoitohenkilökunta oli huolissaan ja halusi tehosterokotetta. THL pysyi kuitenkin lujana ja selitti, että muut kuin yli 65-vuotiaat ja immuunipuutteiset eivät tehostetta tarvitse. Työterveyshuollon ja yksityisten lääkäriasemien osallistumisesta puhuttiin, mutta asia lykkääntyi tai sitä tahallaan viivytettiin helmikuulle 2023 asti. Lopulta näitä omakustanteisia rokotuksia otettiin vain vähän.
No menikö hyvin? WHO:n tilaston mukaan viimeisen 12 kuukauden aikana Suomessa on ollut enemmän koronakuolemia asukasta kohden kuin missään muussa Euroopan maassa. Voidaan selittää, että Suomessa lukuun on laskettu kuolemat koronan kanssa, eli potilaalla on ollut jokin muu kuolinsyy, mutta samanaikainen koronainfektio. Näinhän viime vuonna selitettiin korkeita kuolinlukuja. Mutta seli seli. Ei tällä kaikkea voi selittää, vaan on pakko uskoa, että Suomessa ei ole mennyt hyvin viimeisen vuoden aikana. Ainakin on mennyt selvästi huonommin, kuin samankokoisissa Norjassa ja Tanskassa.
Tänä vuonna tiedettiin aikaisemmin, mitä rokotetta (XBB.1.5) syksyn tehosterokotuksiin tullaan käyttämään (Selvät sävelet syksyn koronarokotuksiin 25.7.2023) ja myös rokotteen tuotanto käynnistyi aikaisemmin. Rokotetta on varmaan ollut saatavilla Suomeenkin jo jonkin aikaa, en tiedä tarkkaan. Mutta mitään aktiivista toimintaa rokotusten käynnistämiseksi ei ole tapahtunut ennen kuin nyt, kun korona lisääntyy selvästi ja melkeinpä hälyttävästi. Viimevuotista tekstiä toistetaan ja rokotusta suositellaan 65 vuotta täyttäneille. Rokotusaikoja ei vain ole, koska niitä on tarkoituksella siirretty myöhemmäksi niin, että korona- ja influenssarokotteet voitaisiin antaa yhdessä. Myöhäinen rokotusajankohta on ehkä hyväksi influenssan suhteen, koska epidemia voi alkaa vaikkapa helmikuussa, mutta koronan kanssa ollaan jo nyt myöhässä kuin Pispalan palokunnan lähtö.
Tuskin THL:n tahmeus johtuu pahasta tahdosta eikä nykyinen koronarokotussuositus niin huono ole. Vaikuttaa vain siltä, että laitoksella ei ole mitään aktiivista koronarokotuspolitiikkaa, ei ennakointia eikä tilannetajua. Sanalla sanoen puuttuu johtajuutta. Koronan käyttäytymistä ei aina voi ennakoida, mutta sen voi sanoa, että se ei ole kuin influenssa. Korona esiintyy sykleinä, mutta ei mitenkään kerran vuodessa tapahtuvana talvipiikkinä. Tänäkin vuonna oli jo kevätpiikki. Oli melko hyvin arvattavissa, että tulee syyspiikki ennen influenssakautta. On tietysti kätevää rokotusresurssien kannalta yhdistää korona- ja influenssarokotukset, mutta se on keinotekoista, koska korona ei sopeudu byrokratiaan.
65 vuoden ikäraja perustuu influenssarokotuksiin eikä sekään ole mikään luonnonlaki. Esim. Saksassa sekä influenssarokotetta että koronatehostetta suositellaan 60 vuotta täyttäneille ja lisäksi terveydenhoitohenkilökunnalle. Ikäraja 65 vuotta otettiin Suomessa käyttöön korvaamaan pitkää listaa perussairauksia (kuten sydän- ja keuhkosairauksia), kun katsottiin, että siitä iästä alkaen melkein kaikilla on jokin tällainen taustatekijä.
Raja ei ole tarkka. Teimme 2000-luvun puolivälissä influenssarokotteen tehotutkimusta, johon keskieurooppalaiseen tapaan otettiin yli 60-vuotiaita. Käytännössä olimme sidottua ikäryhmään 60-65-vuotiaat, koska emme voineet ottaa tutkimukseen yli 65-vuotiaita henkilöitä, jotka Suomessa jo kuuluivat kansallisen rokotusohjelman piiriin. Keskustelin tämän ikäryhmän terveydestä eräiden tutkimushoitajien kanssa ja opin käytännön kokemukseen perustuvan viisauden: terveitä 60-vuotiaita on vielä olemassa, mutta ei enää 62-vuotiaita. Ehkä tässä olisi luonnollinen riskiryhmän ikäraja koronassakin.
Korona on kuitenkin niin tärkeä, että sen torjuntaan pitäisi keskittyä erikseen. Puheet influenssasta ja RS-viruksesta voivat tuoda väriä keskusteluun, mutta vievät samalla huomiota pois pääasiasta.
Kirjoittaja Timo Vesikari
