Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen toista.
Aamulehdessä koko aukeamalla ollutta juttua professori Heikki Hyödyn ”diabetesrokotteesta” ei voinut olla huomaamatta, se kun ponnahti esiin myös muissa medioissa. Tämä rokote ei ole toistaiseksi estänyt yhtään diabetestapausta, eikä vähään aikaan estäkään. Kysymyksessä on enterovirusrokote ja tarkemmin sanoen Coxsackie B -virusrokote. Rokotteessa on 5 erilaista Coxsackie B -virusta, tyypit 1-5. Virukset on inaktivoitu formaliinilla ja mukaan on lisätty adjuvantti. Rokote on siis lievästi sanottuna vanhanaikainen, tai ainakin hyvin perinteinen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa rokotetta oli annettu pienelle joukolle terveitä vapaaehtoisia aikuisia, kaikille 3 pistosta. Tämän jälkeen havaittiin, että heille tuli Coxsackie B -vasta-aineita. Ihme olisi, jos ei olisi tullut tällaisen pistossarjan jälkeen.
Varhain lapsuudessa toistuvien Coxsackie B -virusinfektioiden on todettu liittyvän ajallisesti tyyppi 1 diabeteksen puhkeamiseen lapsuusiässä. Näyttöä on sen verran paljon, että syy-yhteys näyttää hyvinkin mahdolliselta. Tältä pohjalta on syntynyt ajatus, että Coxsackie B virusrokotteella voitaisiin ehkäistä tai vähentää lasten diabeteksen puhkeamista. Mutta kuinka paljon, ei varmaankaan kaikkea. Ehkä 20-30%. Tulos olisi merkittävä, mutta kenelle rokote pitäisi antaa, kaikille vai vain ns. riskiryhmille? Kolmen pistoksen ohjelma adjuvantoidulla rokotteella tuntuu melko raskaalta kaikille lapsille.
Toinen suomalaistutkimus osui silmiini, kun sitä oli referoitu Diabetes ja lääkäri -lehdessä. Mitään sen laajempaa mediahuomiota en ole nähnyt. Professori Mikael Knipin tutkimusryhmä oli julkaissut tämän rekisteritutkimuksen Diabetes Care -lehdessä. Siinä todettiin nyt selvin numeroin, että alle 5-vuotiailla lapsilla uusien diabetestapausten ilmaantuminen oli vähentynyt rotavirusrokotusten aloittamisen jälkeen 25 prosentilla. Aikaisemmin sama ryhmä on vain tyytynyt ihmettelemään, että mistähän tämä väheneminen johtuu (Duodecim 2021;137:1008-11).
Julkaisu oli Diabetes Care -lehdessä (Parviainen A, But A, Sund R et al. Incidence of type 1 diabetess in relation to exposure to rotavirus infections in pre- and postvaccine birth cohorts in Finland. Diabetes Care 2024;47:97-100). En tiedä, mikä salaseura julkaisun takana oleva American Diabetes Association on, mutta koko artikkelin saamisesta joutui maksamaan 40 dollaria. Maksoin, mutta ei olisi kannattanut. Jutussa ei puhuttu rokotteesta yhtään mitään, todettiin vain, että rotavirusinfektiot ovat vähentyneet. Minua ei tietenkään mainittu lähdeluettelossa.
Paitsi nyt todettua tyyppi 1 diabeteksen ilmaantumisen vähenemistä jo usean vuoden ajan Suomessa, on sama ilmiö todettu myös USA:ssa (jopa 41% 0-4-vuotiailla), Israelissa ja Australiassa (14%). Englannissa ja Ruotsissa ei vastaavaa ilmiötä ole havaittu. USA:n rekisteritutkimuksesta (Sci Rep 2019;9:7727) saadaan ehkä selitys: diabetes väheni lapsilla, jotka olivat saaneet vasikan rotaviruspohjaista RotaTeq (Merck) rokotetta, mutta ei niillä, jotka olivat saaneet ihmisen rotaviruksesta johdettua Rotarix-rokotetta (GSK). Suomessa ja valtaosin (83%) USA:ssa lapset saavat RotaTeq-rokotetta, Israelissa pääosin ja Australiassa osittain. Muualla maailmassa Rotarix on markkinajohtaja halvemman hintansa sekä harvempien annosten (2 vs. 3) ansiosta.
Oma tutkimuksemme, jota ei kunnolla referoitu, koski sekä diabetesta että keliakiaa RotaTeq-rokotetuilla lapsilla (Pediatr Infect Dis 2019;38:539-41). Emme silloin voineet varmuudella todeta diabeteksen vähentymistä (koska aineisto oli pieni), mutta saatoimme varmuudella havaita uusien keliakiatapausten vähenemisen kolmanneksella.
RotaTeq-rokote näyttää siis estävän sekä diabeteksen että keliakian puhkeamista. Tämä tulos on niin merkittävä, että olisi erittäin tärkeää jatkaa rotavirusrokotuksia käyttäen tätä samaa rokotetta. – Näin sanoessani en tee sitä siksi, että minulla olisi sympatiaa tämän rokotteen valmistajaa kohtaan, vaan päinvastoin.
Jäljelle jää kysymys, että jos RotaTeq-rotavirusrokotus, joka on jo ollut käytössä Suomessa vuodesta 2009, estää 25% uusista diabetestapauksista, niin pystyykö edes teoriassa Coxsackie B -rokote lisäämään tätä vaikutusta. Kysymykseen vastaaminen edellyttäisi menoa vaikutusmekanismien tasolle. Jos mekanismia ei tiedetä tarkkaan, täytyy tyytyä empiiriseen näyttöön. Se on toistaiseksi olemassa vain rotarokotteesta, ja tarkemmin sanoen ainoastaan vasikan rotaviruspohjaisesta rokotteesta.
Kirjoittaja Timo Vesikari
