Korona ei ole kovin paljon otsikoissa kesähelteellä. Tosin korona tappaa ainakin melkein yhtä paljon ihmisiä Euroopassa (noin 1000 / viikko) kuin helle, mutta ei enää saa samaa huomiota kuin ennen. Kuitenkin koko ajan tapahtuu.
Koronavirus jatkaa uusien muunnosten kehittämistä, asiantuntijoiden mukaan samalla vauhdilla kuin ennenkin. Silti tämä ei tunnu niin kovin pelottavalta, koska sen jälkeen kun omikronvariantti ilmaantui marraskuussa 2021, mikään uusi muunnos ei ole ollut enemmän tappava tai vakavampaa tautia aiheuttava kuin edellinen. Omikronin muunnoksia ovat olleet BA.1, BA.2, BA.4 ja BA.5 sekä viimeisen runsaan puolen vuoden aikana XBB:n eri versiot. Uudet muunnokset ovat hakeneet etua aikaisempaan verrattuna olemalla entistä tartuttavampia, eli helpommin leviäviä. Suuren tarttuvuuden vuoksi tapausmäärät ovat kasvaneet, mutta useimmat tautitapaukset ovat lieviä. Siitä huolimatta joukkoon mahtuu vakavia tapauksia ja kuolemia, koska tartuntoja on niin paljon. Rokottamiselle on siis edelleen tarvetta.
Täsmärokote omikronia vastaan kehitettiin syksyksi 2022, ja siihen sisällytettiin variantit BA.4 ja BA.5. BA.4 on hävinnyt kokonaan ja BA.5 on myös jo harvinainen. Tätä yhdistelmärokotetta on käytetty tehosteannoksena riskiryhmille Suomessakin loppuvuodesta 2022. Immuunivaste on ollut hyvä ja laajakirjoisempi kuin pelkästään rokotteen sisältämiä kahta alavarianttia vastaan. Silti suoja tartuntaa vastaan hiipuu muutamassa kuukaudessa. On selvää, että uutta tehostetta tarvitaan vielä tänä vuonna ainakin riskiryhmille. Mutta millä rokotteella?
Epätietoisuus rokotteen tyypistä on haihtunut, kun kaikki avainorganisaatiot, WHO, USA:n FDA ja EU:n EMA ovat päätyneet suosittelemaan, että syksyksi valmistetaan uutta koronarokotetta, joka sisältää (vain) alavarianttia XBB1.5. Tämä yksinkertaistaa tilannetta ja on sikäli helpottavaa, että ratkaisevassa asemassa olevat suuret mRNA-rokotteiden valmistajat pystyvät tekemään tällaista rokotetta riittävästi ja määräajassa.
Näyttää vahvasti siltä, että koronassa ollaan siirtymässä vuosittaisiin tehosterokotuksiin influenssan tapaan. Tämä ei välttämättä vastaa koronan epidemiologista vaihtelua, mutta käytännön syistä näin mennään, USA edellä ja muut perässä.
Tämä on hyvin konservatiivinen tie. Vain yksi virustyyppi rokotteessa ja se vaihdetaan vuosittain – ehkä. Influenssarokotteessa on vertailun vuoksi 4 virustyyppiä (2 A- ja 2 B -virusta) ja useimmat vaihdetaan joka vuosi. Koronarokotus voi lopulta olla yksinkertaisempi. On paljon puhuttu influenssarokotteiden ja koronarokotteiden yhdistämisestä yhdeksi rokotteeksi, mutta se ei taida ihan nopeasti toteutua, vaikka tutkimuksia onkin menossa. Todellisuudessa ei tiedetä, toimisiko mRNA-tyyppinen influenssarokote edes yhtä hyvin kuin tavanomaiset influenssarokotteet. Yhdistelmärokote voi lopulta jäädä haaveeksi, mutta ei sillä ole niin väliä, kun erillinen koronarokote toimii edelleen hyvin.
Kun rokotussuositus menee uusiksi ja näin yksinkertaiseksi, on vaara, että vanhoja rokotteita jää käyttämättä. Periaatteessa vanhoja koronarokotteita voidaan edelleen käyttää ensirokotuksiin ja uutta tulevaa XBB1.5 täsmärokotetta vain tehosteissa. Voi kuitenkin olla, että XBB1.5 -rokotetta, tai seuraavaa täsmärokotetta, aletaan käyttää myös ensirokotuksiin. Silloin voivat aiemmat rokotteet vanheta käsiin. Jo nyt on Suomessakin pari miljoonaa rokoteannosta tuhottu vanhenemisen vuoksi ja toiset pari miljoonaa lahjoitettu kehitysavuksi.
Euroopassa onkin koronarokotteissa siirrytty yltäkylläisyyden aikaan. Tämä johtuu siitä, että EU on huolehtinut kansalaisistaan erityisen hyvin. EU on rahoittanut koronarokotteiden kehitystä paitsi perustutkimusvaiheessa, ennen muuta tilaamalla suuria määriä rokotteita ennakkoon, jolloin rokotevalmistajat ovat voineet käyttää tätä tilausrahaa taloudellisena selkänojanaan. Samalla EU on varmistanut mahdollisimman suuret rokotetoimitukset kansalaisilleen kohtuuhintaan. Suurin tuottaja on ollut Pfizer/BioNTech, jolta on tilattu 2,4 miljardia rokoteannosta. Viimeinen rokoteoptio on ollut 900 miljoonaa annosta vuosille 2022 ja 2023. Nyt on huomattu, että taisi tulla tilattua liikaa, koska jotkut EU-maat ovat alkaneet pakittaa ja pyytäneet saada aiempaa vähemmän koronarokotetta, kun se ei enää kelpaa kansalaisille tai sitä ei enää tarjota kaikille.
EU on kuitenkin tehnyt ilmeisen hyvät kaupat, ja sen maksama hinta on ollut pienempi kuin USA:n. Rokoteannoksen hinta on salaista tietoa, mutta uutisvuotojen perusteella EU:n maksama hinta Pfizer/BioNTechin rokotteesta on jossain 12 euroa/annos paikkeilla ja Modernan rokotteesta hiukan enemmän. Näin hyviin kauppoihin ei mikään yksittäinen Euroopan maa, kuten Suomi, olisi yksin pystynyt. Syksyn 2023 tilanne näyttää siis hyvältä sekä täsmärokotteen valinnan että rokotehankintojen suhteen. Toivottavasti rokotusten käytännön toteutus Suomessa onnistuu sekin hyvin.
Kirjoittaja Timo Vesikari
