Teimme maailman ensimmäisen kliinisen kokeen suun kautta annettavalla elävällä rotavirusrokotteella vuonna 1982 Tampereella. Rokote toimi varsin hyvin, mutta maailma ei ollut valmis ajatukselle rokottamisesta rotavirusripulia vastaan. Nykyiset vain vähän paremmat rotavirusrokotteet rekisteröitiin vuonna 2006. Suomessa aloitettiin yleiset vauvojen rotavirusrokotukset vuonna 2009, mikä on 25 vuotta sen jälkeen, kun rokotteen suojateho vauvoilla oli osoitettu Tampereella talvella 1984. Teho vakavaa vai keskivakavaa rotavirusripulia vastaan oli 88%, mikä on jotakuinkin sama kuin nykyisin kymmenientuhansien lasten tutkimusten ja miljoonien lasten käyttökokemuksen jälkeen.
Suomesta tiedetään nyt hyvin, mihin rotavirusrokote pystyy ja mihin ei. Ennen rokotuksia noin 2000-2500 lasta joutui vuosittain sairaalahoitoon vakavan rotavirustaudin vuoksi. Rokotusten aloittamisen jälkeen vuodesta 2010 eteenpäin luku on ollut jossain 200:n tienoilla, tosin tämä luku kuvastaa kaikkia laboratoriovarmistettuja tapauksia, joista kaikki eivät edes ole joutuneet sairaalaan. Vähenemä on siis ollut reilusti yli 90%. Nyt THL:n tilastot kertovat, että parin koronavuoden aikana 2020-2021 määrä on ollut alle sata, eli rokotusten lisäksi koronarajoitukset ovat estäneet myös rotavirusripulia. Tauti on lähes kadonnut.
Ennen kuin tähän on päästy, on vuosien varrella tullut kaikenlaista kritiikkiä. Yksi yleisimmistä rokotteen vastustamisen aiheista oli, että rotavirusrokote suojaa vain vakavalta taudilta, mutta ei lievältä taudilta tai tartunnalta. Tämähän on nyt kovin tuttua keskustelua koronarokotteiden ympärillä, jossa hyvinkin on todettu, että suoja vakavaa tautia vastaan on ensisijainen tavoite. Toinen yhteinen asia on, että rotavirusrokotus on vuosien aikana kyllä hyvin estänyt vakavaa tautia, mutta ei ole poistanut rotavirusta kierrosta, vaan sitä esiintyy edelleen joka vuosi. Tämä on kuin koronassa. Ennakoin jo ennen koronarokotteiden tuloa, että näin voisi käydä (Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus? 17.12.2020).
Eräs kritiikin kohde on ollut se, että rotavirusrokote on valmistettu tietyn tyyppisistä viruksista ja se suojaa saman tyyppisiä rotaviruksia vastaan, mutta ei muita. Vuosien varrella on osoittautunut, että rokote suojaa vakavalta rotavirustaudilta viruksen tyypistä riippumatta. Vaikka uusia rotaviruksia on ilmaantunut vuosien varrella, niin suoja vakavaa tautia vastaan ulottuu niihinkin. Jälleen on olemassa analogia koronan kanssa.
Positiivisena seikkana on vuosien aikana tullut lisää tietoa siitä, että rotavirusrokotus estää ainakin osittain myös pikkulasten kouristuksia. Se vähentää myös ykköstyypin diabeteksen ja keliakian ilmaantumista lapsuusiässä (Rotarokote on myös diabetesrokote 22.3.2022). On siis yhä enemmän syitä, miksi rotavirusrokotteen pitäisi kuulua kansalliseen rokotusohjelmaan niin Euroopassa kuin muuallakin.
Euroopan maat ovat tulleet mukaan tipoittain. Ennen Suomea aloittivat Belgia ja Itävalta. Vuosi 2013 oli tärkeä, koska isot maat Saksa ja Britannia aloittivat rotavirusrokotukset. Ruotsilla kesti vuoteen 2019 asti. Mutta yksi kerrallaan rotavirusrokotus on voittanut epäröijät ja nyt yli 20 Euroopan maata on mukana. Kehityksen tueksi olen järjestänyt eurooppalaisia rotavirusrokotuskokouksia vuosina 2009-2019 Suomen lisäksi Italiassa, Saksassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Latviassa. Varmaan kokouksilla on ollut merkitystä, kun tähän dominopeliin on laitettu uusia nappuloita.
Rokotteen hinta on ollut merkityksellinen tekijä sen käyttöönotossa. Ykkösryhmä eli USA ja Eurooppa maksavat jonkinlaista normaalihintaa. Latinalainen Amerikka muodostaa kakkoskategorian: ne maksavat itse rotavirusrokotteensa, mutta hinta on pieni osa meidän hinnastamme. Latinalaisen Amerikan maat ovat rotavirusrokotuksen kärkimaita jo vuodesta 2006 lähtien ja sieltä on myös saatu ensimmäiset näytöt ripulikuolleisuuden vähenemisestä rokotusten ansiosta.
Varsinaisiin kehitysmaihin, joissa lasten ripulikuolleisuus ylipäänsä ja kuolleisuus rotavirustautiin erityisesti ovat suurta, on rokotukset saatu käyntiin lähes yksinomaan kansainvälisellä rahoituksella. Afrikassa ajoitus oli nopea ja rotavirusrokotus esti jo vuonna 2016 vähintään 28 000 lasten kuolemaa joka vuosi.
Oma lukunsa on Intia. Se on aloittanut oman rotavirusrokotetuotantonsa ja ottanut rokotteen kansalliseen rokotusohjelmaan. Kun Intian ja Pakistanin ohjelmat pääsevät täyteen käyntiin, Indonesia aloittaa omansa (sielläkin kaavaillaan omaa rokotetuotantoa) ja vielä Afrikasta saadaan Nigeria mukaan. voidaan rotavirusrokotuksilla päästä yli 100 000 ripulitautikuoleman estämiseen vuositasolla. Viimeistään silloin voidaan puhua menestystarinasta.
Kirjoittaja Timo Vesikari
