Lapsuus- ja nuoruusiän diabetes eli tyyppi 1 diabetes (T1D) on ollut Suomessa jatkuvasti lisääntyvä ongelma. Noin 350 lasta ja nuorta sairastuu vuosittain. Uusien tautitapauksien ilmaantuminen on lisääntynyt tasaisesti 1950-luvulta lähtien, kunnes 2010-luvulla tuli stoppi, ja vuosittain ilmaantuvien tapausten määrä ei enää noussut. Uudet tapaukset 0-5-vuotiailla kääntyivät laskuun, mutta syytä ei heti tajuttu.
Ajallinen yhteys v. 2009 aloitettuihin rotavirusrokotuksiin ei ole oikein kelvannut suomalaisille diabetestutkijoille, vaan he ovat suhtautuneet asiaan lähinnä happamasti (Duodecim 2021;137:1005). Syynä lienee mitä ilmeisimmin se, että rotavirus tai sitä vastaan tähdätty rokote eivät olleet kärkipäässä heidän olettamuksissaan. Lehmänmaito, probiootit ja D-vitamiinit ovat menneet edelle. Tutkijoiden mielestä T1D:n väheneminen 2010-luvulla tuli ”yllätyksenä”.
Rotavirustutkijana olin törmännyt paljonkin raportteihin rotaviruksen ja T1D:n mahdollisesta yhteydestä. Erityisesti australialaiset tutkijat olivat tätä selvittäneet ja varoittaneet, että rotavirusrokotus voi lisätä T1D:tä. He olivat todenneet, että antigeenisten rakenteiden samankaltaisuuden vuoksi rotavirusinfektio voi aiheuttaa diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden lisääntymistä, ja ehkä rotavirusrokote tekisi samoin.
Tällainen kauhuskenaario oli mielessä, kun aloitimme Suomessa vv. 2001-2004 tehdyn suuren (yli 20 000 lasta) rotavirusrokotetutkimuksen osanottajien jälkiseurannan. Tutkimuksessa puolet lapsista oli saanut oikeaa rotarokotetta ja puolet lumetta. Runsaan 10 vuoden seurannan aikana voimme todeta, että rotavirusrokotus ei ainakaan lisännyt diabetesta ja vähensi uusia keliakiatapauksia kolmanneksella (PIDJ 2019;38:539). Keliakia on T1D:n tavoin myös autoimmuunitauti ja oma juttunsa. Emme vielä silloin pystyneet selvästi osoittamaan diabetestapausten vähenemistä, vaan se jäi odottamaan isompia aineistoja.
USA:ssa 1,5 miljoonan lapsen rekisteritutkimus osoitti, että vuosina 2007-2017 uusien pikkulasten diabetestapausten ilmaantuminen väheni 41%. Verrattuna lapsiin, jotka eivät olleet saaneet rotarokotusta, vähenemä näkyi erityisesti uusissa tapauksissa 0-4-vuotiailla ja aavistuksen verran 5-9-vuotiailla, mutta ei lainkaan yli 10-vuotiailla, jotka eivät olleet ehtineet v. 2007 aloitettujen rotavirusrokotusten piiriin. (Sci Rep 2019 article number 7727).
Suurin osa (83%) lapsista USA:ssa oli saanut vasikan rotaviruspohjaista rotarokotetta kauppanimeltä RotaTeq® (Merck). Tämä on sama rokote, jota Suomessa tutkittiin vv. 2001-2004 ja joka on ollut kansallisessa rokotusohjelmassa vuodesta 2009. Vähemmistö USA:n tutkimuksen lapsista oli saanut ihmisen rotaviruksesta valmistettua Rotarix®(GSK) rokotetta, mutta näillä ei todettu merkitsevää vähennystä diabeteksen ilmaantumisessa.
Rotavirusrokotus on käytössä n. 100 maassa, mutta vain muutama maa on valinnut yleiseen rokotusohjelmaansa RotaTeq® rokotteen. Se annetaan kolmena annoksena ja on kalliimpi kuin kahden annoksen Rotarix®. Suomen ja USA:n lisäksi RotaTeq ® on yleisessä rokotusohjelmassa Israelissa ja suurelta osin Australiassa. Ehkä ei ole sattumaa, että juuri näistä maista on raportoitu uusien T1D:n tapausten vähenemisestä. Sen sijaan Britanniassa ei ole voitu vahvistaa havaintoa. UK:ssa käytössä oleva rotavirusrokote on Rotarix®, joka on ihmisen rotaviruksesta johdettu.
Paljon on vielä auki, mutta lasten ykköstyypin diabeteksen (ja myös keliakian) väheneminen Suomessa näyttää olevan tulosta lasten yleisestä rotavirusrokotuksesta v. 2009 jälkeen. Suomen rokotevalinta on ollut ilmeisen onnistunut, vaikka se onkin Euroopan ja maailman valtavirtaa vastaan. Se taas johtuu laajoista tällä rokotteella tehdyistä tutkimuksista 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Tampereella ja myös muualla Suomessa. Tutkimusten tulokset olivat yksinkertaisesti niin hyviä, että valinta kohdistui tähän rokotteeseen ja on toistaiseksi kestänyt.
Minulla ei ole mitään erityistä suhdetta Merckiin tai RotaTeq-rokotteeseen, mutta sympatiani liittyvät rokotteen pohjana olevaan vasikan rotavirukseen. Tutkin vasikan rotavirusta rokotteena jo 1980-luvun alussa. Voi vain spekuloida, olisiko sillä voinut estää diabetesta ja montako lasten T1D sairastumista olisi voitu estää, jos rokote olisi saatu käyttöön jo 1980-luvulla.
Rokotuksissa pätee sääntö, että vain oikeasti annetut rokotukset auttavat – eivät laboratoriossa tai apteekissa olevat. Tampereella on pitkään kehitelty diabetesrokotetta, joka on oikeastaan Coxsackie B-virusrokote. Se on lupaava, mutta vielä alkutekijöissään. Sitä odotellessa voidaan todeta, että Suomessa on jo käytössä yksi diabetesrokote rotarokotteen muodossa.
Kirjoittaja Timo Vesikari
