Timo Vesikarin blogi

Tampereen uusi turvayliopisto

Tampereen yliopisto sai uuden hallintomallin, kun tammikuussa 2019 vanha Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistettiin (puoliväkisin). Uusi hallinto oli korostetusti erillään yliopistoyhteisöstä ja ajan myötä, etenkin joukkoirtisanomisten 2021 aikana ja jälkeen, varsin epäsuosittu. Vaikea sanoa, kokiko hallinto itse turvattomuutta. Joka tapauksessa uuden hallinnon mukana tullut ilmiö oli turvallisuuden korostaminen. Pari esimerkkiä tästä ovat turvallisuusjohtajan viran perustaminen pian vuonna 2019 ja runsas turvamiesten käyttö. Molemmista sain omakohtaista kokemusta.

Kun työsuhteeni purettiin lokakuussa 2019, oli tilaisuus näennäisen sivistynyt. Läsnä olivat yliopiston puolelta rehtori, henkilöstöjohtaja ja turvallisuusjohtaja. Juotiin kahvia, mutta taustalla huoneen seinustalla seisoi kaiken aikaa turvamies.

Ensikosketukseni turvallisuusjohtajaan ja turvamieheen oli ollut pari viikkoa aikaisemmin, kun minut erotettiin väliaikaisesti ja yhteyteni maailmalle katkaistiin. Minulta suljettiin työpuhelin ja sähköposti ja työhuoneeni lukittiin ja avain otettiin pois. Tiedekunnan dekaani sanoi, että nämä ovat uuden yliopiston ”standard operating procedureja”, eli vakiotoimintamenettelyjä.

Minua ei kuitenkaan saatu aivan kokonaan häädettyä, sillä yhtiöni Nordic Research Networkin huone oli samassa kerroksessa kuin yliopiston rokotetutkimuskeskuksen toimistotilat. Tähän huoneeseen menemistä ei minulta voitu kokonaan kieltää, mutta turvallisuusjohtaja halusi tehdä sen mahdollisimman hankalaksi. Hän vaati, että joka kerta, kun haluan mennä tähän työhuoneeseen, minun on ilmoitettava siitä edellisenä päivänä dekaanille. Syy kävi pian ilmi. Aina, kun tulin kerrokseen, oli vastassa turvamies, joka istui käytävällä niin kauan kun viivyin huoneessa.

Varsinainen yliopiston työhuoneeni pysyi lukittuna, kunnes poliisi ratsasi sen marraskuussa 2019 (Good cop, Bad cop Tampere 1.6.2023). Sen jälkeen sain luvan käydä huoneessa, kun läsnä olivat turvallisuusjohtaja, dekaani ja – turvamies. Sain ohjeeksi, että voisin pakata myöhemmin turvamiehen valvonnassa omia tavaroitani kahteen muovipurtiloon. Loput tavarat, siis lähinnä paperit, kuuluivat kuulemma yliopistolle. Nyt en saanut koskea mihinkään. Kun yritin ottaa entiseltä työpöydältäni lastenlasteni valokuvan, hyökkäsi turvamies kimppuuni.

Toisella kerralla sain sitten pakata ne kaksi muovipurtiloa eri turvamiehen silmien alla. Turvallisuusjohtajan piti tiettävästi tarkastaa pakatut tavarat, mutta se jäi tekemättä.

Samalla ympärillä olevat rokotetutkimuskeskuksen toimistohuoneet tyhjennettiin ja kalusteet vietiin ”pois” eli kaatopaikalle. Sinne menivät myös luentojeni CD:t. Kokoushuoneessa olleet kirjat hävitettiin tai ehkä ne vietiin roviolle poltettavaksi. Toiminta ei ollut ainakaan sivistysyliopistolle sopivaa, mutta ehkä turvayliopistolle.

Tammikuussa 2020 tapahtui ihme. Turvallisuusjohtajan lomaviikon aikana sain lunastettua vanhan työhuoneeni kalusteet. Yliopistolta löytyi yksi minuun normaalisti suhtautuva henkilö, joka vastasi tila- ja kalusteasioista. Hänen avullaan sain muutettua koko vanhan työhuoneeni sisällön, siis kalusteet, paperit ja muovipurtilon, NRN:n uuteen toimipaikkaan samassa rakennuksessa.

Muuten yliopiston linja, jota turvallisuusjohtaja käytännössä toteutti, oli minun täydellinen eristäminen. Rokotetutkimuskeskuksen ja laboratorion henkilökuntaa kiellettiin olemasta missään yhteydessä minuun. Sähköposteja valvottiin niin, että kukaan ei voinut viestittää minulle, ainakaan työsähköpostista. Kielto on pitänyt varsin hyvin aina tähän päivään asti.

Tampereen uuden yliopiston minuun kohdistuneissa toimenpiteissä on varmaan yhdistynyt viha minua kohtaan ja yleinen turvallisuusajattelun korostaminen. Ei ennen yliopistoissa ollut turvamiehiä. Muistan hyvin, kun 1970-luvlla ihmettelin toimintatapoja New Yorkissa. Tutkimuslaboratoriooni piti kulkea aulassa istuvan turvamiehen kautta. Tällä oli revolveri näkyvästi vyöllä. Joka kerta piti näyttää kuvallinen kulkulupa. Mietin silloin, että kunpa tällainen tyyli ei koskaan leviäisi Suomeen. Nyt näyttää, että on levinnyt, ainakin Tampereelle. Ehkä seuraavaksi uuden yliopiston johtoon valitaan sheriffi. Enteellisesti, viime talven rehtorin viran haussa yksi hakijoista oli rikosoikeuden professori.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>