Kuten media on kertonut, minut ja Nordic Research Network Oy on tuomittu maksamaan Tampereen korkeakoulusäätiölle 3,5 miljoonaa euroa ”vahingonkorvausta”. Miten ihmeessä tähän on tultu?
Heti alkuun on syytä selventää peruskäsitteet. Tampereella toimi vuoden 2018 loppuun saakka normaali yliopisto. Rehtorit valittiin yleensä yliopiston professoreiden joukosta, ja rehtorilla oli vielä tukenaan kansleri. Hallinto ei ollut ehkä läheinen, mutta kuitenkin vuoropuhelu hallinnon sekä tutkimus- ja opetushenkilökunnan välillä toimi. Pitkäaikaista jatkuvuutta edusti hallintojohtaja, joka tiesi kaiken vaikkapa lääketieteellisen tiedekunnan asioista.
Vuoden 2019 alusta kaikki muuttui äkillisesti ja täydellisesti. Tuli Tampereen uusi yliopisto, kolmen korkeakoulun omituinen yhteenliittymä, jonka taustalla oli Tampereen korkeakoulusäätiö. Yliopiston hallinto tuli jostain ulkopuolelta ja se istui hallittavien yläpuolella. Entinen vuoropuhelu hallinnon kanssa ei enää toiminut, vaan sen tilalle tuli yksisuuntainen määräysten antaminen. Uusi hallinto ei myöskään kommunikoinut vanhan hallinnon kanssa. Jatkuvuutta edustaneen hallintojohtajan virka oli lakkautettu. Jostain uusi hallinto oli silti saanut tietoa Rokotetutkimuskeskuksesta.
Olin tehnyt kliinisiä rokotetutkimuksia vuosista 1998-1999 lähtien. Paitsi tiedettä, tutkimukset tuottivat rahaa, minkä turvin voitiin sekä tehdä omassa laboratoriossa perustutkimusta että maksaa tuottoa eli ns. yleiskustannuslisää yliopistolle. Yliopiston kanssa sovittiin vuonna 2004, että toiminta vakinaistetaan ja sitä nimitetään Rokotetutkimuskeskukseksi, vaikka käytännössä kysymys oli edelleen Timo Vesikarin projekteista. Tutkimusten saanti ja keskuksen toiminta vakiintui taloudellisesti niin, että yliopistolle voitiin maksaa yleiskustannuslisää noin 600 000 euroa vuosittain aina vuoteen 2019 asti, yhteensä 2000-luvun alusta varmaan 10 miljoonaa euroa. Rokotetutkimuskeskus hoiti ja maksoi omat palvelunsa sekä vuokransa, joten yleiskustannuslisä jäi yliopistolle muuhun käyttöön.
Suurin osa tutkimuksista tehtiin lapsilla. Tarjolle tuli vuonna 2007 aikuisten lintuinfluenssarokotetutkimus, joka ei mielestäni kuulunut meidän toimialaamme. Perustin yhtiön Nordic Research Network Oy, joka teki tutkimuksen Rokotetutkimuskeskuksen tiloissa ja henkilökunnalla. Kaikille maksettiin lisätyöstä korvausta ja tilasta vuokraa. Yliopiston hallinto antoi toiminnalle luvan ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Uusi tilaisuus yritykselleni koitti 2017 aikuisten hepatiitti B -rokotetutkimuksen muodossa. Kävin läpi saman lupaprosessin: hallintojohtajan ja lakimiehen kautta ja vahvistukseksi tuli kirjallinen lupa rehtorilta. Tutkimus toteutui pääosin vuonna 2018 vielä vanhan yliopiston aikana.
Uusi yliopisto kuitenkin iski heti vuonna 2019 silmänsä sekä Rokotetutkimuskeskukseen, sen tutkimuslaboratorioon että yritykseeni. Kun minut oli erotettu, Rokotetutkimuskeskus luovutettiin alihintaan uudelle yhtiölle, jossa THL:lla on enemmistö ja joka jatkaa nyt nimellä Finnish Vaccine Research (FVR – Suomen rokotetutkimus on uusi kummajainen 13.9.2022). Siinä meni Tampereen uuden yliopiston tulonlähde. Siinä sivussa rokotekehityslaboratorio ajettiin alas.
Korkeakoulusäätiö palkkasi tunnetun helsinkiläisen asianajotoimiston tekemään minusta tutkintapyynnön poliisille vuoden 2019 marraskuussa. Siinä vaadittiin minulle ”rangaistusta”, eli vankeustuomiota ja korvauksia alkuun 14 miljoonaa euroa yhtiöni tekemistä ”luvattomista” tutkimuksista sekä vielä laboratorion toimintaan liittyviä korvauksia.
Poliisin esitutkinta kesti melkein kaksi vuotta syyskuuhun 2021. ”Törkeää petosta” ei löytynyt ja poliisi sanoi suullisesti, että minulla taisi sittenkin olla lupa yhtiöni tekemiin tutkimuksiin. Asia eteni kuitenkin syyttäjälle, joka löysi aihetta syytteeseen. Ennen pahempia syytöksiä syyttäjä teki joulukuussa 2021 sovintoesityksen, jossa minulle olisi tullut 12 kuukautta ehdollista ja 3,5 miljoonaa euroa korvauksia yliopistolle. Olisimme olleet lähtökohtaisesti valmiit neuvottelemaan tältä pohjalta, mutta uusi yliopisto ei tätä hyväksynyt ja vaati lisää.
Yliopiston vaatimuksesta poliisi teki huteran lisätutkinnan laboratorioon liittyen. Väitteenä oli, että olisin kuluttanut yliopiston resursseja kehittääkseni omaa rokotepatenttiani. Todellisuudessa yliopisto ei ollut maksanut laboratorion kuluista latiakaan. Kuitenkin, syyttäjä teki uudet kaksi syytettä, joissa ensin vaadittiin vankeusrangaistuksen lisäksi 7 miljoonaa euroa yritykseni toiminnasta ja 6 miljoonaa euroa laboratorion kuluista (plus korot). Tämä mahdoton syyte tuli huhtikuussa 2022, mutta jäi hautumaan vuodeksi. Kun uusi versio tuli maaliskuussa 2023, siinä 13 miljoonan korvausvaatimus oli pudonnut puoleen ja alun perinkin absurdi laboratorio-osa oli poistettu. Nyt on sitten väännetty sopimusta ja ”tunnustusta”, joilla järjestyisi kahden vuoden ehdollinen ja 3,5 miljoonan korvaus uudelle yliopistolle.
Poliisi ihmetteli useasti, miksi asiaa (korvauksia) ei voida sopia minun ja uuden yliopiston välillä. Mutta ei, yliopisto on nimenomaan halunnut myös rangaistusta, vaikka syytä on vaikea tajuta.
Raha on helpompi tajuta. Uuden yliopiston talous on koko sen toiminta-ajan ollut miinuksella. Asiaa on yritetty korjata mm. mittavilla irtisanomisilla, joilla on ollut vain vähän vaikutusta talouslukuihin, mutta jotka ovat jättäneet jälkeensä yleisen katkeruuden ilmapiirin: Vielä vuoden 2020 lopussa korkeakoulusäätiön liiketoiminta näytti 2,4 miljoonaa euroa tappiota, jonka minulta saatava 3,5 miljoonaa paikkaa hyvin. Jää vielä rahaa rehtorin läksiäiskahveihinkin.
Toisaalta, 3,5 miljoonan euron maksun voi nähdä niinkin, että jatkan sillä Rokotetutkimuskeskuksen vuosittaista 600 000 euron suoritusta vielä 5 vuotta eteenpäin vuodesta 2020. Toivotaan, että uusi yliopisto pärjää omillaan sitten vuoden 2025 jälkeen.
Kirjoittaja Timo Vesikari
