Timo Vesikarin blogi

Omikron 2 – hyvä vai huono uutinen?

Eri puolilta maailmaa (57 maata ainakin) on raportoitu uuden omikronvariantin esiintymisestä. Käytän selvyyden vuoksi nimeä omikron 2. Oikeat nimet ovat omikron BA.1 ja omikron BA.2 (ja BA.3). Tämä vielä menettelee, mutta kun pinnan alta puskee alavariantti BA.1.1.59 niin on jo vaikeampi muistaa.

Ylipäänsä omikronin, 1 tai 2, alkuperää ei vieläkään tiedetä. Prof. Olli Vapalahti esitti heti ensimmäisten omikron-uutisten jälkeen marraskuussa 2021, että variantti on voinut kehittyä jossain immunovajavuuspotilaassa, esimerkiksi HIV-potilaassa. Tämä on edelleenkin monen mielestä uskottava selitys. Ongelma vain on, että potilasta 0 ei ole löydetty.

Vaihtoehtoisiakin selityksiä on. Kiinalaistutkijat (Beijingistä, ei Wuhanista) ovat selvittäneet eläinperäisten koronavirusten emäsjärjestyksiä ja ovat sitä mieltä, että omikronin kantaisä löytyy eläimistä, ehkä hiirestä. Mutaatiot ovat sellaisia, että ne ovat eduksi viruksen sopeutumisessa hiiri-isäntään, erityisesti tarttumiseen solun pinnan reseptoriin, jonka kautta virus pääsee solun sisään. Selitys kulkee niin, että ihmisen koronavirus tarttui ensin hiireen, muuntautui siellä ja hyppäsi takaisin ihmiseen.

Ihmisen koronavirus voi kyllä tarttua hiireen, kuten moniin muihinkin eläimiin. Minkkien tartunnat ovat tunnettuja Euroopassa ja minkkejä on paljon tapettu tämän vuoksi. Viruksen suora hyppy eläimestä ihmiseen on harvinaista (vaikka niin on väitetty Wuhanissa tapahtuneen), mutta jos kysymys on alun perin ihmisen koronaviruksesta, niin se on helpompi ymmärtää.

Genomitutkijat ovat myös päätelleet, että omikron 2:n kantamuoto oli olemassa yli vuosi sitten omikron 1:n kantamuodon kanssa. Miksi omikron 1 oli nopeampi ja aiheutti pandemia-aallon, on varmaan selittämättä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että omikron 2 on jopa ohittamassa edeltäjänsä.

Tanskassa 82% omikroneista on jo varianttia 2. Tanska on eräänlainen koelaboratorio, jossa on tutkittu – ja näytetty – mitä tapahtuu, kun kaikki rajoitukset puretaan ja eletään kuin Ellun kanat. Tietenkin koronatapaukset, jotka melkein kaikki olivat omikronia, ryöpsähtivät nousuun. Nyt seuraavassa vaiheessa omikron 1 korvautuu tyypillä 2.

Tanskassa on tutkittu näiden virusten tarttuvuutta. Perheessä oleva koronatartunta tartuttaa toisen perheenjäsenen 29%:ssa tapauksista, jos aiheuttaja on omikron 1, mutta omikron 2:n kohdalla vastaava luku on 39%. Omikron 2 on siis tarttuvampi ja tämä ehkä riittää selittämään sen, että siitä tulee ajan mittaan valtavariantti.

Näin varmaan tilanne etenee Suomessakin lähiaikoina, kun kaikki rajoitukset puretaan. Omikron 2 jatkaa siitä, mihin omikron 1 jäi ja panee vähän paremmaksi: suuri osa ihmisistä sairastuu, mutta eivät kaikki. Työmaata jää vielä seuraavallekin ”omikron 3:lle” varsinkin, kun rokoteimmuniteetti hiipuu.

Seuraava variantti on siis entistä tartuttavampi, mutta ei pahempaa tautia aiheuttava. Taudinkuva on edelleen valtaosalla ylähengitystieinfektio eli flunssan kaltainen. Toki täytyy muistaa, että joukkoon mahtuu koko ajan vakavia tautitapauksia ja kuolemia. Kuitenkin voidaan kysyä, että jos tämä näin menee, niin ollaanko edelleen sillä tiellä, että korona on muuttumassa tavalliseksi hengitystieinfektioksi. Seuraava variantti ratkaisee paljon. Jos se on ”omikron 3”, eli lisää samaa sarjaa, niin hyvä on. Jos se on uusi delta, niin paha juttu.

Yksi mielenkiintoinen havainto on, että omikron 2 näyttää säilyvän hyvin pinnoilla. Se viittaa siihen, että kertakäyttökäsineitä ja käsidesiä ja maskeja tarvitaan edelleen. Käsien pesu nousee taas kunniaan.

Vaikka tauti lievenisi, niin se ei vielä ole tarpeeksi lievä eikä muuttuminen tavalliseksi flunssavirukseksi ole näköpiirissä. Viruksesta pitäisi edelleen päästä eroon, vaikka edes Suomessa. Tarvitaan täsmärokotuksia omikronia vastaan mielellään limakalvoille ja mielellään joukkorokotuksina mistä jo kirjoitinkin pari viikkoa sitten (Koronan loppupeli 25.1.2022).

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>