Syyskuussa 2020 oli vain aavistus tulevista koronarokotteista, eikä mitään suunnitelmaa rokotuksista. Kirjoitin silloin artikkelin, jota tarjosin HS:n mielipidesivulle. Esitin, että heti kun se olisi mahdollista, Suomeen hankittaisiin 10 miljoonaa annosta koronarokotetta (2 per asukas) ja annettaisiin ne samaan tapaan kuin poliorokotuskampanjassa vuonna 1985, eli koko väestölle lyhyen ajan sisällä. Kirjoitus hylättiin. Perustelu oli, että ”kyllä ne ovat tätä ajatelleet muutenkin”, viittaus varmaan THL:ään.
Ei sitä oltu ajateltu, ei ollut mitään rokotussuunnitelmaa. Toisaalta ajatukseni oli sikäli naiivi, että en osannut aavistaa, että rokotteet hankkisi EU, ei Suomi, ja niitä tulisi vähitellen ja hitaasti. Rokotteita alkoi tulla joulukuun lopussa 2020, ja niitä annettiin tipoittain riskiryhmistä alkaen. Ykkösrokotuskausi venyi hyvinkin puolen vuoden mittaiseksi ja jatkuu monien ryhmien osalta vieläkin. Ei siis puhettakaan joukkorokotuksista.
Toisaalta on opittu pitkän kaavan mukaan, että kaikki saataville tulleet rokotteet suojaavat tautia vastaan, eivät itse tartunnalta (tai suojaavat vähän). Rokotusten tavoitteena on ollut ja on edelleen suojata varsinkin riskiryhmiä pahalta COVID-taudilta. Koko ajan puhutaan sairaalahoidon ja erityisesti tehohoidon kuormituksesta. Ei puhettakaan taudin hävittämisestä rokotuksin.
Nämä asiat tulivat mieleeni, kun arvioin teoreettista artikkelia, joka oli simulaatiotutkimus ihanteellisen koronarokotteen käytöstä. Kirjoittaja teki olettamuksen, että on rokote, joka synnyttää ”steriloivan” immuniteetin ja jonka suojavaikutus kestää 365 päivää. Sitten artikkelissa pohditaan eri tilanteita, kuten viruksen tartuttavuutta, rokotuskattavuutta ja muita suojatoimenpiteitä, kuten maskien käyttöä. Analyysissa nousi kuitenkin erityisesti esille rokotusajan nopeus. Mitä lyhyemmässä ajassa rokotukset annettaisiin, sitä tehokkaampi vaikutus saataisiin. Suotuisassa tapauksessa koko virus voitaisiin eliminoida kierrosta, tai vähän huonommassa vaihtoehdossa päästäisiin siihen, että virus muuttuisi ”endeemiseksi” ja tapauksia olisi nykyiseen verrattuna vain vähän.
Polio on esimerkki taudista, jota on sitkeästi yritetty hävittää joukkorokotuksin. Tavoitteena on nimenomaan koko polioviruksen hävittäminen kierrosta maapallolla. Kun poliorokote tuli 1950-luvulla, niin tarkoitus oli pistettävällä ei-elävällä (Salkin) rokotteella suojata tautia vastaan, eli estää halvaukset. Se onnistui kyllä, mutta virus kiersi edelleen ja etsi heikkoja kohtia eli rokottamattomia. Sitten tuli elävä suun kautta annettava rokote, joka mahdollisti myös viruskierron estämisen.
Yksi läpimurto tapahtui Kuubassa vuonna 1961, kun elävää poliorokotetta annettiin viikon sisällä koko väestölle. Korttelikomiteat valvoivat, että kaikki ottivat. Lopputulos oli, että ei pelkästään polio vaan myös poliovirus hävisi Kuuban saarelta. Tästä tuli malli myöhemmälle maailmanlaajuiselle polion hävittämiskampanjalle, joka on perustunut suurelta osin kansallisiin rokotuspäiviin (National Immunization Days, NID). Annetaan päivän parin sisällä rokotetta mahdollisimman monelle ja toistetaan sama kuukauden kuluttua. NID:t olivat tärkeässä osassa, kun poliovirus hävitettiin koko Amerikan mantereelta 1990-luvun alkuun mennessä ja myöhemmin lähes koko maailmasta.
Voisiko tämä menetelmä toimia myös koronan kohdalla niin kuin ensin kuvittelin? Uskon, että voisi, mutta tarvittaisiin erilainen koronarokote, joka olisi tarkoitettu koronatartunnan ehkäisyyn. Kehitteillä olevasta kotimaisesta nenäsuihkerokotteesta on toivottu tällaista. Nenäsuihkerokotteen rajoitteena on vähän hankala antotapa ja se, että suojavaikutus kohdistuu vain koronaviruksen piikkiproteiiniin. Ainakin tarvittaisiin rokoteversiot useampaa varianttia vastaan. Toisaalta, vastaava rokote voitaisiin antaa suun kautta, mikä olisi helpompaa. Tällainen rokote on kehitteillä (Vaxart).
Elävä koronarokote voisi toimia tartunnan ehkäisijänä, jos sellainen olisi olemassa. Omikron-variantti on eräänlainen luonnon kehittämä elävä koronarokote, joka aiheuttaa lievemmän taudin. Ei kuitenkaan tarpeeksi lievää. Luonnon heikentämää virusta pitäisi edelleen geeniteknologisesti parantaa, jotta sitä voisi käyttää rokotteena.
Koronatartunnan ehkäisyyn tarkoitettu useampia variantteja kattava, nenään tai mieluiten suuhun annettava koronarokote voisi olla se väline, jolla koronan loppupeli voitaisiin käynnistää, samaan tapaan kuin polion kanssa. Kansalliset rokotuspäivät lähes koko väestölle samanaikaisesti voisi pysäyttää koronaviruksen ainakin niin, että virus kesyyntyisi tavalliseksi koronavirukseksi.
Kirjoittaja Timo Vesikari
