Kirjoitin blogitekstin lintuinfluenssasta, jossa sanoin, että yli 20 vuoden historian perusteella ei näytä siltä, että lintuinfluenssa muodostaisi vaaraa ihmiselle (Lintuinfluenssa on lintujen tauti, ei ihmisten 1.8.2023). Mainitsin kyllä minkit, mutta nyt täytyy myöntää, että olen ehkä aliarvioinut minkkien uhkan.
Olen sillä välin lukenut lisää tarhaminkkien lintuinfluenssatapauksista sekä Espanjassa että Kiinassa ja oppinut lisää. Minkit ovat kuin hillerit, ja hillereitä on puolestaan käytetty ihmisten influenssavirusten koe-eläiminä jo kauan. Ihmisen influenssavirukset tarttuvat hillereihin, koska niillä on hengitysteissään α2,6 siaalihapporeseptori kuten ihmisellä. Mutta niin on minkeilläkin (!), niillä on sekä lintutyyppinen Dα 2,3 reseptori että ihmisen α2,6 reseptori, ja ne ovat siten alttiita sekä lintuinfluenssaviruksen (kuten H5N1) että ihmisen influenssaviruksen tartunnalle. Tästä on puhuttu mediassakin.
Minkit voivat siis ainakin teoriassa toimia influenssavirusten tehosekoittimena kuten siat. Perinteisesti on puhuttu influenssaepidemioiden alkamisesta Kiinasta, jossa siat, ihmiset ja siipikarja (kuten ankat) viettävät yhteiseloa. Näissä olosuhteissa on saanut alkunsa vuoden 1957 ”Aasialainen” H2N2 ja vuoden 1968 ”Hongkongilainen” H3N2, joissa linnun ja ihmisen virusten kokonaiset genomisegmentit ovat sekoittuneet. Samaan hengenvetoon on todettava, että tämä on selvästi harvinainen tapahtuma. Suurin osa influenssavirusten muuntumisesta ei tapahdu tällä mekanismilla, mutta isot pandemiat ovat saaneet alkunsa näin. Myös sikainfluenssa H1N1 vuodelta 2009 sai alkunsa genomisegmenttien sekoittumisena, vaikka sen alkuhistoria olikin monimutkaisempi kuin aasialaisen ja hongkongilaisen.
Mutta hyvät hyssykät, eihän tässä voi naureskella Kiinan maaseudun oloille, kun meillä itsellämme on samanlainen tehosekoitin aivan naapurina. Myös Kiinassa on minkkitarhausta, ja sieltä on julkaistu useita tutkimuksia lintuinfluenssan leviämisestä minkkeihin. Kiinalaiset tutkijat arvostelevat minkkitarhausta niin paljon kuin tieteellisessä julkaisussa uskaltavat. He sanovat, että jopa Kiinassa tarhaus on vain marginaalisesti kannattavaa, vaikka minkeille syötetään ainoastaan kanojen teurasjätteitä (jotka siellä ovat tartunnan lähteenä). Miten tarhaus voi kannattaa Suomessa? Se kun perustuu halvan silakan saantiin silläkin uhalla, että Itämeri ylikalastetaan tyhjäksi.
Espanjan Galiciassa on kuvattu tuore lintuinfluenssaepidemia minkkitarhoissa (Aguëro ym. Eurosurveillance Jan 2023). Raportissa kuvataan, kuinka epidemian aikana tauti minkeissä paheni, ja kuolleisuus lintuinfluenssatapauksissa nousi 0,3%:sta (joka on normaali) 4,7%:iin, eli virus muuttui pahemmaksi minkeissä jyllätessään. Samalla minkeistä todetut virusmäärät kasvoivat suuremmiksi. Tartunnan lähteenä pidettiin lokkeja. Lokeissa todettu H5N1 oli jo muuntunut selvästi entiseen ankan virukseen verrattuna. Espanjassa toimittiin ripeästi. Epidemia alkoi 18. lokakuuta ja 17. marraskuuta mennessä kaikki minkit tartunta-alueelta oli tapettu.
Kun minkeistä eristettyjä viruksia on tutkittu, niin on todettu niiden muuntuneen edelleen siihen suuntaan, että tarttuminen ihmiseen on todennäköisempää (de Vries: Highly pathogenic influenza A(H5N1) viruses in farmed mink outbreak contain a disrupted second sialic acid binding site in neuraminidase, similar to human influenza A viruses. Eurosurveillance Feb 2023). Tämä muutos voisi kirjoittajien mukaan johtaa muutoksiin myös HA antigeenissa, jolloin sitoutuminen ihmistyyppisiin reseptoreihin olisi mahdollista. Lintuinfluenssa voisi siis tavallaan kehittyä minkeissä ihmiselle tautia aiheuttavaksi ja ihmisten kesken tarttuvaksi ilman genomien sekoittumista. Minkki voi siis olla pahempi kuin sika.
Istumme siis ruutitynnyrin päällä kun turkistarhausta jatketaan. Olisi aikamoinen kansainvälinen skandaali, jos uusi virus ja sen aiheuttama pandemia saisi alkunsa Suomesta. Monessa maassa minkkitarhaus lopetettiin, kun todettiin koronan leviävän minkkeihin. Suomi on yksi viimeisistä tarhausmaista, eikä se ole mikään kunnia. Markkinat ovat Kiinassa, mutta edellä todettiin, että jopa kiinalaiset epäilevät minkkitarhauksen mielekkyyttä sekä taloudellisin että terveydellisin perustein.
Kirjoittaja Timo Vesikari
