Timo Vesikarin blogi

Kristallipalloon katsojat

Kirjoitin viime viikolla (”Omikron-rokote – milloin ja kenelle?” 15.2.2022) omikron-täsmärokotteiden ensimmäisistä ihmiskokeista. Sekä Pfizerilla että Modernalla on omikronia vastaan suunnatut mRNA-rokotteet, joita tutkitaan ihmisillä, jotka ovat aiemmin saaneet tavallista koronarokotetta tai sitten eivät mitään rokotetta, eli ovat niin sanotusti rokotenaiiveja.

Muutaman viime päivän aikana on julkaistu tietoja vastaavista tutkimuksista eläimillä (apina ja hiiri), joista voi päätellä tai arvata, miten ihmiskokeissa tulee käymään. Koe-eläimet olivat aiemmin saaneet 2 annosta tavallista mRNA-rokotetta (Moderna) ja saivat sitten 3. annoksen eli tehosteen joko tavallisella tai omikronia vastaan suunnatulla mRNA-rokotteella. Molemmat tehosteet toimivat jotakuinkin yhtä hyvin sekä omikronia että ”vanhoja” koronavariantteja vastaan. Omikron-tehoste ei siis ollut sen parempi omikronia vastaan, mutta toisaalta myös omikronia vastaan räätälöity tehosterokote nosti suojaa muitakin koronavariantteja vastaan.

Tuloksen ei pitäisi olla yllätys. Kysymys on tunnetusta ”original antigenic sin” ilmiöstä, josta olen blogissa ainakin välillä muistuttanut. Esimerkiksi vuosittainen influenssarokotus antaa suojaa sekä uutta vallitsevaa influenssakantaa vastaan, että nostaa samalla suojaa vanhoja saman ihmisen aiemmin kokemia influenssaviruksia vastaan. Joskus tehoste aiempia influenssaviruksia vastaan on voimakkaampi kuin vaste uudelle kannalle. Näin siis näyttää tapahtuvan koronankin kohdalla ainakin eläinkokeissa.

Sen sijaan koe-eläimet, jotka eivät aiemmin olleet saaneet mitään rokotetta, kehittivät erittäin hyvän immuunivasteen juuri omikronia vastaan. Näissä tapauksissa kuitenkin ristisuoja aiempia koronavariantteja vastaan oli vähäinen tai olematon. Jos siis rokottamaton halutaan suojata rokotuksella omikronia vastaan, on paras antaa omikron-täsmärokotetta. Tämä kuitenkin edellyttäen, että tiedetään omikronin pysyvän valtaviruksena myös tulevaisuudessa. Tässä on se kristallipalloon katsomisen paikka.

BioNTechin edustaja suhtautuu asiaan tyynesti. ”Me teemme omikron-rokotteen ja on muiden asia päättää, käytetäänkö sitä ja miten.” Pfizer/BioNTechin tavoitteena on saada omikron-rokote valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä ja Modernan aikataulu lienee samankaltainen. Koska rokotteet ovat määräaikaan mennessä käyneet läpi vasta faasi 2 tutkimukset, on seuraava kysymys, riittääkö tämä myyntiluvan saamiseen. Pitäisi riittää, sillä muuten edellytyksenä olisi faasi 3 tehotutkimusten toistaminen omikronia vastaan. Tämä tuntuisi kohtuuttomalta, mutta tällainen ratkaisu viranomaisten taholta saattaisi olla mahdollinen yleisessä päättämättömyyden ja neuvottomuuden tilanteessa.

Keskeinen arvauskohde on, jatkuuko koronapandemia omikron-voittoisena. Jos jatkuu, niin voitaisiin yhtä hyvin siirtyä käyttämään omikron-rokotetta sekä tehosteena (kuten 4. rokotus) että ensirokotteena. Tällä hetkellä näyttäisi olevan menossa siirtymä omikron 1:stä (BA.1) omikron 2:een (BA.2). Omikron 2:n arvioidaan olevan 30-50% tartuttavampi kuin omikron 1. Se ei ainakaan aiheuta lievempää tautia vaan pikemminkin päinvastoin. Tanskassa omikron 2 on tullut valtavirukseksi ja siellä sekä sairaalahoidot että kuolemat ovat lisääntyneet. Suomessa ollaan vähän perässä.

Suomessa vallitsee merkillinen virallinen optimismi. Kun kerran koronarajoituksia puretaan poliittisista syistä kiivasta tahtia, ollaan myös näkevinään epidemian kääntyvän laskuun. Tämä on kuin keisarin uudet vaatteet: nähdään jotakin, jota ei ole. Koronakuolemat on ulkoistettu vanhuksille eikä tätäkään enää haluta nähdä.

Omikron 2 on varmaan lähiajan vallitseva virus. Sitä vastaan omikron-rokote tehoaa, ja se olisi lisäperuste omikron-rokotteen käyttöönotolle. Sen jälkeen voi tulla joku muu omikronin alavariantti, mutta sen pitemmälle ei kristallipallosta näe. Jos omikron on alun perin muhinut ja kehittynyt hiiressä, niin sitä tietä muitakin yllättäviä variantteja voi tulla.

Yksi mahdollisuus olisi tehdä yhdistelmärokotteita omikron plus joku muu, tai hybridirokotteita, joissa on yhdistetty omikronin ja muiden koronavirusten keskeisiä tarttumakohtia. Tällainen mRNA on tehtykin, mutta valmiin rokotteen tekeminen on sitten paljon pidempi tie.

Ilman omikron-rokotetta ei mitään tavoitetta koronan eliminoimiseksi voi asettaa. Mutta tällainen tavoite ei nyt ole myöskään muodissa, vaikka se olisi kaikkien etu.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>