Nykyiset koronarokotteet on tehty alkuperäistä Wuhanin virusta vastaan. Ne ovat tähän asti toimineet varsin hyvin uusia variantteja vastaan, mukaan lukien delta, mutta omikron on eri juttu. Kolmannen rokotuskerran jälkeen Pfizer/BioNTech rokotteen suoja on kyllä erinomainen, 90%, sairaalahoitoa vaativaa omikronia vastaan, mutta putoaa jo 3 kuukauden kuluttua 75% tasolle. Kun suunta jatkuu tästä alaspäin, on selvä, että 4. rokotuskertaa aletaan kaipaamaan, ehkä 6-9 kk kuluttua kolmosesta.
Nämä luvut ovat suojatehoja sairaalahoitoa vastaan. Jos mitataan suojaa ylipäänsä oireista koronaa vastaan, niin omikronin kohdalla luvut ovat todella vaatimattomia. Kahden rokotteen suoja 6 kk:n kuluttua on vain 35% omikronia vastaan. 3. rokotus nostaa sen hetkellisesti 60-75% tasolle, mutta jo 3 kk:n jälkeen ollaan taas lähtötasolla 30-40%. Nykyisillä rokotteilla ei siis voi päästä eroon omikronista. Toisaalta nykyiset rokotteet (Pfizer ja Moderna) ovat ainoita mitä meillä on ja siksi ainakin 4. annoksen suunnittelu on syytä panna vireille. Toinen mahdollisuus on, että omikron-täsmärokote tulee käyttöön tätä ennen.
Molemmat mRNA-rokotteiden valmistajat, Pfizer ja Moderna, ovat tehneet rokotteistaan omikron (1) -version ja aloittaneet myös alustavat faasi 2 kliiniset tutkimukset. Pfizerin tutkimuksen suunnitelma antaa jonkinlaisen idean siitä, miten omikron-rokotteita voitaisiin käyttää. Osanottajat ovat 18-55-vuotiaita ja heidät on jaettu ryhmiin aikaisempien koronarokotusten suhteen seuraavasti:
Ryhmä 1 (N=615) 2 aiempaa rokotusta saaneet –> 2 annosta omikron-rokotetta
Ryhmä 2 (N=600) 3 aiempaa rokotusta saaneet –> 1 annos omikron-rokotetta
Ryhmä 3 (N=200) ei aiempia koronarokotuksia –> 3 annosta omikron-rokotetta
Jos tämä tutkimus onnistuu hyvin, niin siinä on sisäänkirjoitettuna suunnitelma jatkorokotuksille syksyllä 2022. Todennäköisesti Pfizer (ja Moderna) kykenevät valmistamaan suuria määriä myös omikronia vastaan tehtyä rokotetta. EU puolestaan on jo ajat sitten tehnyt tilausoption 900 miljoonalle annokselle.
Jos siis kaikki menee putkeen, niin voitaisiin suunnitella niin, että nykyiset 3 rokotetta saaneet saisivat 4. rokotteen omikronilla heti, kun rokotetta on saatavilla ja samassa järjestyksessä kuin 3. rokotteet on annettu. Vastaavasti kahdesti rokotetut saisivat sekä 3. että 4. rokotteet omikronilla ja rokottamattomille tarjottaisiin pelkkää omikronia.
Jos tällainen laaja omikronia vastaan suunnattu rokotusohjelma toteutettaisiin syksyllä 2022, voitaisiin ensi talvena päästä vähällä, vaikka virus ei kokonaan katoaisikaan. Tämän mukaisesti rokotusten tavoite pitäisi asettaa viruksen mahdollisimman tehokkaaseen eliminoimiseen Suomessa, mikä antaisi todellisen mahdollisuuden yhteiskunnan avaamiseen ja normaaliin palaamiseen.
Rajoitusten purkaminen nyt on sen sijaan silkkaa itsepetosta. Tautiluvut ja sairaalahoidot ovat korkeimmillaan. Hoetaan tehohoidon kuormituksen alenemisesta, mutta se ei ole ainoa mittari. Viruksen tehokas eliminoiminen olisi todellinen tavoite, mutta se ei taas ole mahdollista ilman omikron-varianttia vastaan suunnattua täsmärokotetta.
Täsmärokotteella ja edellä kuvatulla rokotusohjelmalla sen sijaan voitaisiin päästä koronaviruksen ratkaisevaan vähentämiseen ja lähestulkoon eliminoimiseen. Kokonaan virusta ei voi Suomestakaan hävittää, kun rokotuksen vastustajien joukko on vankka. Lisäksi useimmat Euroopan maat ovat Suomea huonompia rokotuskattavuudessa nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa. Omikron-virukselle jää siis paljon pesäpaikkoja ja tilaa levitä.
Maailmanlaajuisesti viruksen eliminointitavoitetta ei voi asettaa. Kehitysmaiden rokotuksia on kuitenkin tuettava tavoitteena paitsi väestön suojaaminen myös viruskierron vähentäminen. Tähän Suomen on syytä osallistua vahvasti heti, kun oma pää on kunnossa ja korona vähissä Suomessa.
Kirjoittaja Timo Vesikari
