Timo Vesikarin blogi

Voiko olla savua ilman tulta?

AstraZenecan koronavirusrokotteen ympärillä kuohuu. Rokotteessa on adenovirus Ad5 kuljetin, joka vie koronaviruksen piikkiproteiinin genomin elimistön solujen sisään, minkä jälkeen piikkiproteiinia tuotetaan ja sitä vastaan käynnistyy voimakas immuunivaste.

Samaan teknologiaan perustuvat Venäjän Sputnik V (Ad26 ja Ad5) sekä Johnson&Johnsonin uusi vastarekisteröity rokote (Ad26). Jos AstraZenecan rokotteeseen liittyy tietty vakava haittatapahtuma niin sama ongelma voisi liittyä kaikkiin adenovirusvektoria käyttäviin rokotteisiin. A class action. Aika paljon on siis pelissä. On syytä myös mainita vielä kerran, että adenoviruskuljetinta käyttäviä rokotteita ei ole ennen koronaa ollut laajassa käytössä, vaikka teknologia on ollut hyvinkin tunnettu ainakin 15 vuotta. 

Nyt on eri puolilta Eurooppaa raportoitu AstraZencan rokotteeseen liittyneistä hyytymishäiriöistä. Parikymmentä Euroopan maata on pannut rokotteen väliaikaiseen käyttökieltoon. Vain UK ja Suomi sinnittelevät vastaan. Voiko 20 Euroopan maata olla väärässä?

Ulkopuolisen arvioijan käytössä ei ole mitään kunnollisia alkuperäisiä raportteja, joten kannanotto ei voi olla perinpohjainen. Silti jotain voi sanoa.

Hyytymishäiriöt eivät ole mikään rokotusten tavallinen haittavaikutus. Suoralta kädeltä ei tule mieleen yhtään aikaisempaa tapausta. Jostakin tämän ajatuksen on täytynyt tulla, kun rokotuksen jälkeen siihen on epäilty liittyneen veritulppia.

Norjasta ja Tanskasta on kummastakin kuvattu tapaus, jossa henkilö kuoli vuorokauden sisällä AstraZenecan rokotteen antamisesta oirekuvaan, jossa oli mikrohyytymiä ja matala verihiutaletaso. Tämä on jotain aivan muuta kuin tavallinen laskimotulppa jalassa tai edes keuhkoissa, ja saa kyllä hälytyskellot soimaan. Onko tässä jokin uusi tauti? Varmasti toki harvinainen, mutta ei rokotukseen, edes koronarokotukseen, pitäisi kenenkään kuolla. EMA:n ja Suomen viranomaisten käyttämä vertailukohta kaikkiin todettuihin veritulppiin ontuu siis heti alkuunsa. 

Toinen kysymys on, onko tällaisia raportoitu vain AstraZenecan rokotteen yhteydessä, mutta ei muiden koronarokotteiden. USA:sta raportoitiin tammikuussa 56-vuotiaan lääkärin kuolleen verihiutaleiden vähyyteen Pfizerin rokotuksen jälkeen. Myös itse Covid-19 tauti aiheuttaa verihiutaleiden vähyyttä ja hyytymishäiriöitä. Ehkä tämä komplikaatio voikin liittyä niihin rokotteisiin, joihin liittyy Covid-19 S-antigeenin mRNA:n monistuminen.

EMA:n pääjohtaja on sanonut, että rokotteen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Totta kai hyödyt ovat suuremmat, kun rokote estää koronakuolemia. Se vaan ei ole pointti vaan se, voiko AstraZenecan rokotteeseen kuolla. Rokotteiden aiheuttamiin vakaviin pysyviin haittoihin (kuten poliohalvaus, narkolepsia) ja kuolemiin on siis suhtauduttava eri tavalla kuin luonnollisen taudin aiheuttamiin kuolemiin. Jos koronarokote todella voi, edes harvinaisissa tapauksissa, aiheuttaa kiistattomia kuolemia, on edessä uuden eettisen arvioinnin paikka. Mainehaitta AstraZenecalle on silti jo selvä. Olen jo aiemmin puhunut varovasti kiinalaisen, perinteiseen teknologiaan perustuvan koronarokotteen puolesta. Puhun nyt uudelleen, koska vanhanaikainen vaihtoehto voi olla hyvä turvallisuuden kannalta.

Kirjoittaja Timo Vesikari

P.S. Tekstin kirjoittamisen jälkeen EMA piti tiedotustilaisuuden jossa se totesi AstraZenecan rokotteen olevan turvallinen. Samalla EMA kuitenkin lisäsi että yhteyttä rokotteen ja harvinaisen tyyppisten hyytymien ja niihin liittyvän verihiutalevähyyden  välillä ei voi sulkea pois. Toisin sanoen ongelma sittenkin on olemassa, olkoonkin että se on harvinainen.

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>