Timo Vesikarin blogi

Vesirokko, vyöruusu ja THL:n mallintaminen

Osallistuin 3 päivän kansainväliseen vesirokko- ja vyöruusurokotusta käsittelevään etäkokoukseen. Alkuperäinen kokous oli suunniteltu maaliskuulle 2020 Ateenaan, mutta jäi juuri koronapandemian jalkoihin. Parin siirtoyrityksen jälkeen päädyttiin kokonaan etäkokoukseen n. 200 osanottajalle. Tunnelma oli kuitenkin hyvä ja tekniikka pelasi. Oli vähän vanhojen aikojen tuntua, kun pidin ”keynote”-luennon, olin puheenjohtajana parissa osiossa ja sain vielä sanoa loppupaneelin viimeisen sanan.

Olen tutkinut vesirokkorokotetta 1980-luvun alusta ja ajanut sen ottamista kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta 1994 lähtien, sen jälkeen, kun rokotteesta oli tehty terveille lapsille soveltuva muoto, jonka tehon osoitimme yhdessä Tiina Variksen kanssa Tampereella vuosina 1991-1993 tehdyssä tutkimuksessa.

THL vastusti johdonmukaisesti vesirokkorokotusta ja onnistui viivyttämään sen käyttöönottoa arviolta parikymmentä vuotta. Välillä tuntui siltä, että vastustus johtui siitä, että taudin nimi suomeksi alkaa sanalla ”vesi”. Mutta perusteet elivät ajan mukana. Ensin sanottiin, että vesirokko on niin lievä tauti, että sitä vastaan ei kannata rokottaa. Ei ole, siihen voi kuolla. Sitten sanottiin, että ei lisää piikkejä. Kun vesirokkorokote yhdistettiin MPR-rokotteeseen, niin piikkejä ei olisi tullut lisää, mutta ei sekään auttanut.

Tärkeimmäksi vasta-argumentiksi nousi kuitenkin mallintamalla ”osoitettu” vyöruusun lisääntyminen. Tämä vaatii vähän selittämistä.

Kun lapsi sairastaa vesirokon, niin taudinaiheuttajavirus ei katoa elimistöstä vaan jää ”nukkumaan” selkäytimen hermojuurten pallukoihin. Se voi sieltä käsin aktivoitua uudelleen mm. immuniteettiin vaikuttavien sairauksien ja stressin vuoksi. Tärkein syy on kuitenkin ikääntyminen ja siitä johtuva soluvälitteisen immuniteetin heikkeneminen. Vyöruusu alkaa lisääntyä noin 50 vuoden iästä lähtien ja varsinkin 70-80 vuotiailla mukaan tulee erittäin kivulias hermosärky eli neuralgia. Ihmisen elinikäinen riski saada vyöruusu on noin 20%.

Miksi vesirokkovirus nukkuu monta vuosikymmentä? Mallintajat noin vuoden 2000 paikkeilla keksivät hyvin huterin perustein, että syynä on ulkoapäin tuleva immuunitehoste: kun aikuiset altistuvat lasten vesirokolle, niin heidän immuniteettiinsa tulee tehoste, joka pitää nukkuvan viruksen kurissa hermopallukoissa.

Mallinnuksissa oletettiin, että jos kaikki lapset rokotetaan vesirokkoa vastaan, niin aikuiset eivät enää altistu vesirokolle eivätkä siten saa immuunitehosteita. Tämän seurauksena vyöruusu lisääntyy vaikkapa 50% tai enemmän. Tulee sairastuvuutta ja kustannuksia. Mallintajat THL:ssä ja muuallakin piirsivät toinen toistaan kauhistuttavampia käppyröitä, joilla onnistuttiin mm. pelottelemaan KRAR eli kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä.

On huomattava, että KRAR ei nimestään huolimatta koostu rokoteasiantuntijoista, vaan siinä on mukana eri intressiryhmiä, kuten lastenlääkäreitä, yleislääkäreitä ja terveydenhoitajia. THL pystyy siten kontrolloimaan KRAR:ia, niin silloin kuin nyt korona-aikanakin. Vyöruusukäppyröiden avulla vesirokkorokotuksen aloittamista Suomessa pystyttiin lykkäämään aina vuoteen 2017 asti.

Ateenan kokouksessa saatiin vaikuttavaa lisänäyttöä siitä, että aikuisen vyöruusu ei lisäänny maissa, joissa lasten yleinen vesirokkorokotus on käytössä. USA:sta on jo 25 vuoden seuranta. Viruksen kurissapitämiseen ei siis tarvita aikuisten altistumista lasten vesirokolle. Sen sijaan saatiin paljon uutta tietoa siitä, että virus ei pelkästään nuku vuosikymmeniä hermojuurten pallukoissa, vaan aktivoituu aina silloin tällöin, paljon aikaisemmin tiedettyä useammin. PCR-menetelmä on tässäkin ollut avuksi. Viruksen sisäsyntyinen aktivoituminen siis ylläpitää immuniteettia noin 50-60 ikävuoteen asti. Nykyään voitaisiin siten tässä iässä antaa vyöruusurokote. Sekin on jäänyt johonkin THL:n ajatushautomoon.

Vanhat vyöruusumallinnukset voi jättää sikseen, mutta mallintajat työskentelevät nyt koronan parissa. Maaliskuussa 2020 tuotettiin käyräparvi, joka ennusti täysin hallitsematonta epidemiaa. Kädet pystyyn Ruotsin malliin. Viimeksi mallintajat kehittivät taivaisiin nousevia koronakäyriä huhtikuulle 2021 ja onnistuivat siirtämään kunnallisvaalit. Onneksi THL:ssä on maltillisempiakin voimia. Jaksamista heille.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>