Koronatilanne vaikuttaa rauhalliselta, mutta pinnan alla kytee. Omikronin uudet variantit, nimeltään XBB-alkuisia, ovat entistä tarttuvampia, mutta eivät tappavampia, ja ne ovat ottaneet valta-aseman tämän vuoden alkupuoliskolla. Rokotteita niitä vastaan ei kuitenkaan ole kehitetty erikseen.
Nykyiset ”täsmärokotteet” on tehty omikronvariantteja BA.4 ja BA.5 vastaan. Tätä ”bivalenttia” rokotetta käytetään nyt yleisesti USA:ssa ja Euroopassa. BA.4 on käytännössä hävinnyt ja XBB-muunnokset ovat BA.5:n sukulaisia, joskaan eivät enää ihan läheisiä. Silti vanha ”täsmärokote” näyttää suojaavan myös niitä vastaan. Amerikasta on melko laaja aineisto, jossa on tutkittu nykyisen rokotteen tehoa lieviä koronatapauksia vastaan. Perusterveillä 18-49-vuotiailla rokotteen suojateho BA.5-muunnosta vastaan oli 52% ja XBB-muunnoksia vastaan 49%, siis käytännössä sama. Yli 65-vuotiailla vastaavat luvut olivat 37% ja 43%. Tämän perusteella ei voi sanoa, että tarvittaisiin erikseen XBB-rokotetta, mutta käänteisesti se voisi olla parempi juuri näitä variantteja vastaan.
Parantamisen varaa on myös sen vuoksi, että suojan kesto ainakin lieviä tauteja vastaan on rajallinen. Siksi USA:ssa annettiin äsken suositus tehosterokotteen antamisesta riskiryhmille ja yli 65-vuotiaille jo 4 kuukauden kuluttua edellisestä. UK:ssakin suositellaan kevätrokotusta, mutta vain yli 75-vuotiaille. Tarjolla on kuitenkin vain vanha BA.4/BA.5 täsmärokotus. Tehostesuositus ei ole saanut USA:ssa valtaisaa vastaanottoa. Ylipäänsä USA:ssakin keskitytään siihen, että koronarokotukset tehtäisiin vuosittain influenssarokotteen tapaan. Nyt odotetaan siis ensi syksyn rokotuskierrosta, mutta mitä rokotetta silloin annetaan?
WHO on jo antanut suosituksen, että tulevien koronarokotteiden pitäisi tähdätä XBB.1.5 ja XBB.1.16 variantteihin ja vain niihin. Vanhaa alkuperäistä koronarokotetta ei enää suositella. USA:ssa isot koronarokotevalmistajat Pfizer/BioNTech, Moderna ja Novavax ovat jo ilmoittaneet tekevänsä tämän suosituksen mukaisia rokotteita syksyksi. Kovin laajaa testausta ei enää nykyisin vaadita, joten varmaan rokotteet ehtivät käyttöön influenssarokotusten kanssa.
Kiinassa koronaa on runsaasti johtuen rajoitusten myöhäisestä purkamisesta vasta viime joulukuussa. Tapausmäärät ovat nousussa, ja kesäkuussa odotetaan koronatapauksia olevan 65 miljoonaa viikossa (!). Vaikka koronatapausten vakavuus ei ole ihan sitä mitä pelättiin, mahtuu joukkoon paljon tauteja ja kuolemia. Kiinassa on nimenomaan aikaistettu suosituksia tehosterokotuksesta jo 3 kuukautta edellisestä (6 kuukauden sijaan) riskiryhmille. Liian lyhyt antoväli voi kuitenkin johtaa siihen, että tehostevaikutus jää pienemmäksi.
Kiinassa on myös saanut myyntiluvan kaksi ”omatekoista” rokotetta XBB-variantteja vastaan. Toinen on Kiinan ensimmäinen oma mRNA-rokote ja toinen proteiinirokote. Kerrotaan, että 3 tai 4 uutta rokotetta on jonossa hakemassa myyntilupaa. Kiinassa esiintyviä variantteja ovat XBB.1.91, XBB.1.5 ja XBB.1.16, ja näiden pitäisi sisältyä uusiin rokotteisiin. Kiinassakin arvellaan, että rokotusten painopiste tulee siirtymään influenssakauden alkuun, ja rokotteista tulee samalla tavoin vuosittain uusittavia kuin influenssarokotteet.
EU:ssa on sikäli erilainen tilanne, että kaikkia Pfizerilta ja Modernalta tilattuja rokotteita ei saada uppoamaan jäsenmaihin. EU on periaatteessa huolehtinut hyvin kansalaisistaan ja tehnyt suuren ennakkotilauksen (900 miljoonaa annosta) nykyisiin täsmärokotteisiin. Nyt hiipunut rokotusinto on johtanut siihen, että osa rokotteista jäsenmaissa on päässyt vanhenemaan ja niitä tuhotaan. Rokotevalmistajaa tämä ei haittaa, sillä he saavat rahansa, ja EU:lla on varaa maksaa.
Kuitenkin rokotusväsymys varmaan johtaa siihen, että koronarokotuksia jatketaan pääasiassa vain influenssarokotusten yhteydessä. Se ei ole optimaalista, koska korona ei vielä ole vakiintunut samalla tavoin talvitaudiksi kuin influenssa. Lisäksi influenssarokotusten suosio yli 65-vuotiailla vaihtelee suuresti eri EU-maissa ja koronarokotusten liittäminen niiden yhteyteen voi laskea koronarokotusten kattavuutta niissä maissa, joissa influenssarokotusten kattavuus on alhainen. Suomessa kylläkin koronarokotusten suosio riskiryhmässä yli 65-vuotta on ollut selvästi korkeampi (jopa 90%) kuin influenssarokotusten (noin 40%).
Kirjoittaja Timo Vesikari
