Viime päivinä on ollut merkkejä koronan aktivoitumisesta, ei paljon mutta kuitenkin. Tapauksia ei enää kirjata, joten siitä ei voi juuri mitään sanoa. Sen sijaan tehohoidossa olevien määrä on noussut. Worldometerin mukaan Suomessa olisi 21 potilasta koronan vuoksi tehohoidossa.
THL:n edustajan kommentti oli, että jospa se siitä kesään mennessä ja voidaan syksyllä palata siihen, tarvitaanko jotain suosituksia tai muutoksia vaikkapa rokotteisiin tai rokotuksiin. Asioita on aina helpompi lykätä tulevaisuuteen. On helpompi puhua ilmastotavoitteista vuonna 2035 kuin siitä, mitä pitäisi tehdä nyt.
Toinen tapa siirtää puheenaihetta nykyhetkestä on katsoa menneisyyteen. Toinen THL:n edustaja muutama päivä sitten ”peräänkuulutti” perusteellista selvitystä koronaepidemian aikaisista toimista. Tämä on turvallista puhetta, mutta olisiko selvityksestä jotain todellista hyötyä?
USA:ssa on äskettäin tehty tällainen selvitys. 30 viisasta eri aloilta on laatinut kirjan: ”Lessons from the COVID War”. Opetuksia tuli paljon, mutta ei mitään selkeää tai yhteneväistä. Työryhmän puheenjohtaja sanoi esimerkiksi koulusuluista, että mielipiteitä on yhtä paljon kuin Amerikassa on perheitä. – Tällainen tulos tulisi varmaan Suomessakin selvityksestä, jos sellainen tehtäisiin. Ei myöskään ole selvää, mitä uudessa tilanteessa pitäisi tehdä eri tavalla.
Varsinaisen koronasulun aikaan keväällä 2020 ei tiedetty kovin paljoa koronan vaikutuksesta lapsiin. Olisi ollut hyvin epäloogista jättää koulut auki, kun muu yhteiskunta suljettiin. Koulusulkuasia tuli uudelleen ajankohtaiseksi tammikuun alussa 2022, kun omikron oli lähtenyt leviämään. Joululoman jälkeen koulut kuitenkin avattiin. Kouluissa piti käyttää maskeja ja tehdä pikatestejä, mutta välineitä ei saatu kouluihin koko kevään aikana. Käytännössä varmaan kaikki koululaiset saivat koronatartunnan. Noin 30% peruskoululaisista oli rokotettu, ja heille koronatartunta antoi todennäköisesti hyvän luonnollisen tehosteen ja hybridi-immuniteetin. Rokottamattomien sairastuminen ei ole yhtä yksiselitteistä. Vaikka itse tauti olisi ollut lievä, long COVIDin mahdollisuus jää olemaan.
Lasten long COVIDin yleisyyttä on kuvattu laajalla haarukalla 1-20%:n välillä, mutta viimeaikaiset arviot ovat tarkentaneet esiintymisen 5-10% väliin. Tapausten keski-ikä on jossain 13 ikävuoden paikkeilla. Oirekirjo on laaja, mutta yhteisvaikutus voi olla musertava. Yleinen väsymys, ”aivosumu”, hengenahdistus, rintakipu, masennus ym. keskimäärin 10 erilaista oiretta yhdellä lapsella tai nuorella. Parantumista tapahtuu, mutta se vie 6-12 kuukautta.
On aika ihmeellistä, että lisääntynyt tieto lasten long COVIDista ei ole vaikuttanut lasten koronarokotussuosituksiin. Rokotuskattavuus jämähti jonnekin 30%:n tasolle. Korona ei ole ohi, vaan kiertää ja muuntuu jatkuvasti. Nyt ovat vuorossa omikronin XBB-variantit. Niistä yksi, XBB.1.16 eli ”Arcturus”, on yllättänyt uudella taudinkuvalla lapsilla. Virus aiheuttaa silmätulehdusta ja kulkee ”pink eye” nimellä. Tämä viittaa viruksen muuntumiseen yhä enemmän pintainfektioiden suuntaan.
Suomessa rokotussuositukset nukkuvat muutenkin Ruususen unta. Rokotukset siirrettiin työterveyshuoltoon ja yksityisille lääkäriasemille, vähin äänin ja ilman erityistä suositusta. Monet yksityiset ovat ilmeisesti lopettaneet rokotukset kysynnän puutteessa.
USA:ssa on toisin. Kun on todettu, että korona ei vaan häviä, on CDC antanut uuden suosituksen. Yli 65-vuotiaille suositellaan tehosterokotusta, kun edellisestä kerrasta on kulunut yli 4 kuukautta. Rokotteeksi käy vanha bivalentti omikron BA.4 + BA.5 rokote, vaikka kumpaakaan virusta ei enää kierrä. Rokote tehostaa kuitenkin suojaa myös nyt kiertäviä XBB-variantteja vastaan.
Suomessa lienee turha odottaa THL:n reagointia. Riskiryhmäläisenä täytynee lähteä rokoteshoppailuun yksityisille asemille, jos jossain rokotetta vielä olisi.
Kirjoittaja Timo Vesikari
