Pöly oli tuskin laskeutunut Merckin COVID-lääkepommin molnupiraviirin julkistuksen jälkeen, kun Pfizer tiedotti viime viikolla omasta koronalääkkeestään. Lääkkeen nimi on Paxlovid (koodi PF-U7321332) ja sille on haettu myyntilupaa, mutta käsittely on kesken. Myyntilupahakemus perustuu todella hyviin kliinisiin tutkimustuloksiin.
Ratkaisevassa tutkimuksessa oli 1219 osanottajaa, joilla oli vähintään yksi koronariskiä lisäävä perussairaus ja tuore, viiden päivän sisällä tehty koronadiagnoosi. Potilaat saivat joko lääkettä tai lumelääkettä viiden vuorokauden ajan kahdesti päivässä. Lumelääkettä saaneista 612 potilaasta 41 joutui sairaalahoitoon ja 10 kuoli. Pfizerin lääkettä saaneista 607 potilaasta kukaan ei kuollut ja vain kuusi joutui sairaalaan. Teho oli siis fantastinen, ennen kaikkea koronakuolemien estyminen sataprosenttisesti.
Pfizerin lääke on ”pilleri”, annos kahdesti päivässä viiden vuorokauden ajan. Todella yksinkertaista. Kuitenkin hoidossa oli oikeastaan kaksi lääkettä, joista toinen oli ritonaviiri. Se on vanha tunnettu lääke, mekanismiltaan proteaasi-inhibiittori, jota on pitkään käytetty lääkeyhdistelmissä HIV:n ja myös C-hepatiitin hoidossa. Myös Pfizerin uusi lääke on proteaasi-inhibiittori. Nämä kaksi lääkettä annettiin luultavasti erikseen, koska ritonaviiri on kapseli. Ritonaviirin tarkoitus on hidastaa Paxlovidin hajoamista maksassa ja pidentää siten sen vaikutusaikaa.
Proteaasi-inhibiittori-lääkkeillä on ilmeinen vaikutusmekanismi koronaviruksen lisääntymisen estämisessä. Viruksen lisääntyessä muodostuu polyproteiini, joka pilkkoontuu ja pilkkoontumistuotteesta tulee lisääntymisessä välttämätöntä RNA-polymeraasia. Tämän pilkkoontumisen proteaasi-inhibiittorit estävät.
Asia oivallettiin jo koronaepidemian alussa ja proteaasi-inhibiittoreita, kuten ritonaviiria ja lopinaviiria, testattiin jo silloin. Tulokset olivat huonoja, eikä näitä HIV-lääkkeitä suositeltu koronaan. Jokin on nyt muuttunut. Pfizerin uusi lääke on varmaan erilainen, mutta silti yhdistelmässä on mukana myös vanha HIV-lääke ritonaviiri.
Vaikka hoito olisi todellisuudessa kaksi pilleriä, tabletti ja kapseli, se on silti todella yksinkertainen viiden viikon kuuri. Onko se myös halpa, jää nähtäväksi. Todennäköistä on, että hinnoittelu tulee menemään kuten Merckin lääkkeen kohdalla: hinta on kalliimpi rikkaissa kuin köyhissä maissa. Parhaillaan kokeillaan Paxlovidin tehoa koronan ehkäisyssä, jolloin lääkettä syötäisiin kontaktin jälkeen ennen oireita. Tällainen käyttö ei varmaan ole mahdollista, ellei lääke ole halpa.
Koronan hoidon näkymät ovat yhtäkkiä muuttuneet todella huikeasti. Parantumattomasta kuolemaan johtavasta taudista tuleekin lähes yhtäkkiä hoidettavissa oleva tavallinen virusinfektio.
Virustautien lääkehoidon suurin ja tunnetuin saavutus on HIV:n hoito. Se on krooninen sairaus, ja siten hyvin erilainen kuin COVID.
HIV:n lääkehoidon perusperiaate on, että koskaan ei pidä antaa vain yhtä lääkettä, koska virus kehittää silloin nopeasti vastustuskykyisiä eli lääkeresistentteja mutantteja ja hoito tyssää siihen. Koronan lyhytaikaisen hoidon aikana lääkeresistenssi ei ehkä ehdi merkittävästi kehittyä, mutta jos lääkkeen/lääkkeiden käyttö leviää laajalle, voi tämäkin mahdollisuus toteutua.
Koronaa lähellä oleva esimerkki on influenssa. Influenssaan kehitettiin tehokas lääke oseltamiviiri parikymmentä vuotta sitten. Kun sikainfluenssa tuli 2009, ja sitä pidettiin alkuun hyvinkin tappavana, oseltamiviiri loppui apteekeista, kun kaikki, jotka voivat (siis lääkärit) hamstrasivat sitä kotiapteekkeihinsa. Näin voi myös käydä, jos koronalääkkeet tulevat helposti saataville. Tällä hetkellä sellaiset ongelmat tuntuvat kaukaa haetuilta. Varmaan koronalääkkeet tulevat ainakin alkuun olemaan hyvin säännösteltyjä. Mutta olisihan se kiva, kun olisi kotona varalla koronapillereitä.
Kirjoittaja Timo Vesikari
