Timo Vesikarin blogi

Ovatko varianttirokotteet alisuorittajia?

New England Journal of Medicinen numerossa 9.2.2023 oli amerikkalaisen rokoteasiantuntija Paul Offitin kommenttikirjoitus otsikolla ”Bivalent Covid-19 vaccines – a cautionary tale”. Paul Offit on tunnettu kommentaattori mm. CNN:lla ja rokotusten puolestapuhuja – tai ainakin rokotusten vastustajien vastustaja. Hän on aikaisemmin tehnyt merkittävää rotavirustutkimusta, joten tunnen hänet niiltä ajoin hyvin.

Otsikon sana ”cautionary” herätti minussa ihmetystä. Se tarkoittaa, että tarinassa olisi jokin opetus vastaisen varalle, ehkä jotakin varottavaa. Tekstistä käykin ilmi, että Offitin mielestä uudet omikronvarianttirokotteet, erityisesti bivalentti BA.4 + BA.5 täsmärokote on ovat olleet alisuorittajia. Tämä vaatii kuitenkin lisäselvitystä. Jos odotuksena on ollut, että räätälöidyillä täsmärokotteilla saataisiin aikaan 100% suoja omikronvariantin aiheuttamaa infektiota vastaan, niin sitten kyllä voidaan puhua alisuorittamisesta. Mutta toisaalta vanhastaan tiedetään, että täydellinen rokote (tai sen odotus) on hyvän rokotteen pahin vihollinen.

Kirjoituksessaan Offit kuvaa kesän 2022 tapahtumien kulkua USA:n näkökulmasta, tarkemmin sanoen FDA:n neuvoa-antavan komitean kannalta. Kesäkuun 28. päivä Pfizer ja Moderna esittivät komitealle tulokset ensimmäisen varianttirokotteen (BA.1) tutkimuksista, jotka eivät olleet kovin hyviä. Samalla todettiin, että BA.1 variantti oli jo historiaa. Komitea, jonka jäsen siis Offit oli, esitti toiveen BA.4 ja BA.5 varianttirokotteen pikaisesta kehittämisestä ja jo seuraavana päivänä USA:n liittovaltio päätti tilata (ja maksaa) 105 miljoonaa annosta rokotetta Pfizerilta ja kuukautta myöhemmin vielä 66 miljoonaa annosta Modernalta. Tämä pani luonnollisesti vauhtia BA.4 + BA.5 täsmärokotteiden tekoon. Rokotteet tilattiin siis ilman mitään näyttöä tämän täsmärokoteyhdistelmän tehosta. Myöhemmin vielä EU liittyi samaan tilaukseen ja sen myötä rokotteita saatiin nopeasti myös Suomeen.

Jos rokote ei teholtaan vastannut suurimpia toiveita, niin mielestäni on turha moittia sitä alisuorittajaksi, varsinkaan, kun ei ole osoittaa mitään, minkä olisi voinut tehdä toisin. Täsmärokotteen kiireelliselle tilaamiselle ja valmistamiselle oli hyvät perusteet. Vaikka omikron ei ollut yhtä tappava kuin aikaisemmat variantit, se oli entistä tarttuvampi ja aiheutti enemmän sekä tapauksia että kuolemia. Suomessa kuoli omikronvuonna 2022 koronaan kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin kahtena edellisenä koronavuonna yhteensä.

Varianttirokotteen ”vika” oli alun perin tiedossa tai ainakin ennustettavissa. Itsekin olen siitä maininnut jo alkuvuodesta 2022 blogissa. Vian nimi on ”original antigenic sin” mikä tarkoittaa sitä, että muunnellulla (siis uuteen varianttiin kohdistuvalla) rokotteella saadaan tehosterokotteena käytettäessä voimakkaampi immuunivaste aikaisempia koronaviruksia vastaan kuin tätä uutta rokotteessa olevaa varianttia vastaan.  Aikaisemmat kokemukset voivat olla edellisistä rokotuksista koronarokoteen perusversiolla tai sairastetusta taudista tai molemmista.

Original antigenic sin -ilmiö tunnetaan hyvin influenssasta. Vaikka kausi-influenssarokotteeseen valitaan mahdollisimman tuoreita influenssakantoja, saadaan rokotteella parempi immuunivaste vanhoja, henkilön aiemmin kohtaamia influenssaviruksia vastaan. Tästä huolimatta rokotuksia jatketaan joka vuosi, koska kuitenkin myös uusia viruksia vastaan saadaan aikaan suojavaikutus. Se tosin on lyhyt, vain muutamia kuukausia.

Sama tapahtuu nyt koronassa. Omikron-täsmärokotteet kyllä synnyttävät vasta-aineita niiden sisältämiä omikron-variantteja vastaan, mutta samalla tulee vielä voimakkaampi immuunivaste vanhoja koronaviruksia vastaan. Kokonaisimmuunivaste, mukaan lukien soluvälitteinen immuunivaste, määrittää suojan vaikeaa koronatautia vastaan. Täsmävasta-aineita tarvitaan koronan ja (omikron) tartunnan estämiseen. Sekin vaikutus kyllä saadaan aikaan, mutta se ei ole niin hyvä kuin olisi voinut toivoa. Itse asiassa vaikutus on juuri niin kuin influenssarokotuksessa, jossa vanhoilla henkilöillä tyypillistä on vaikkapa 30-50%:n suojateho ja muutaman kuukauden suoja. Jos koronatäsmärokote tekee saman, niin sitä ei pitäisi kutsua ”alisuorittajaksi”.

Lisäsuoja koronan täsmärokotteesta voi olla juurikin 30-50% tai jopa enemmän, jos henkilö on myös sairastanut koronan, eli kun kysymys on hybridi-immuniteetista. Tätä ei kannata vähätellä, vaan sen sijaan rokottaa sillä, mitä käytettävissä on. Offit päätyy kirjoituksessaan ikään kuin levittelemään käsiään ja esittää ”THL-mäistä” ratkaisua: antaa perusterveiden ihmisten vaan sairastaa. Tähän en kyllä voi yhtyä. Aktiivinen toiminta on parempi kuin passiivinen odotus, varsinkin, kun ei tiedä, mitä odottaa. Yksinkertainen parannus nykyisiin täsmärokotteisiin olisi lisätä annosta. Näin on tehty ikäihmisten influenssarokotuksissa ja näin varmaan tapahtuu seuraavan polven koronatäsmärokotteissa.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>