Timo Vesikarin blogi

Onko (adenoviruspohjaisilla) koronarokotteilla turvallisuusongelma?

Suomessa ja EU:ssa on hehkutettu AstraZenecan valmistaman ns. Oxfordin rokotteen olevan ykköskandidaatti tulevaksi koronavirusrokotteeksi. Nyt kuitenkin kuuluu kummia. Valmistaja keskeytti faasi 3 tutkimuksen, kun Englannissa oli ilmennyt vakava haittatapaus. Tyypillistä ajalle on, että yhtiö tiedotti asiasta ensin sijoittajille ja vasta myöhemmin julkisuuteen.

Sitten diagnoosi tuli julkisuuteen: transversaali myeliitti eli selkäytimen tulehdus, joka aiheuttaa sekä selkäytimen tuntohäiriöitä että halvauksia. Kaikki eivät parane, vaikka ripeällä hoidolla ennustetta voidaan edistää. Tauti on aika harvinainen, 1:236 000. Englannissa rokotetta oli saanut 8000 henkilöä. Ensimmäisestä sairastuneesta kerrottiin, että hänellä olisi ollut aikaisemmin toteamaton MS-tauti, eli että hän ei olisikaan ollut perusterve rokotettaessa. Sitten tuli ilmoitus toisesta transversaalimyeliittitapauksesta toisen rokoteannoksen jälkeen. Jotenkin tästä selitettiin, että se ei olisi liittynyt rokotukseen, mikä tuntuu oudolta.

Nyt tapauksia on siis 2/8000, kun normaalisti niitä olisi 1/yli 200 000. Ennakkoluuloinen voisi sanoa, että liikaa. Amerikkalainen rokotetutkija sanoi haastattelussa, että jos kolmas tapaus tulee, niin rokote on kuollut. AstraZenecan rokotteen faasi 3 tutkimus jatkuu Englannissa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa, mutta USA:ssa viranomaiset eivät ole antaneet lupaa keskeytetyn tutkimuksen jatkamiseen.

Valmistajan tarkoitus on jatkaa, kunnes tutkimukseen on kertynyt 75 Covid-19 tapausta ja tehdä siinä kohdassa välianalyysi. Jos rokote osoittaa vähintään 50% tehoa, niin sille on tarkoitus hakea myyntilupaa. Mutta nyt siis turvallisuusongelma voi romuttaa koko hankkeen.

Jos Oxfordin rokote kaatuu tähän vakavaan haittavaikutukseen niin sama kohtalo voi odottaa muita adenovirusvektoriin perustuvia rokotteita. Näitä ovat J&J:n eli Janssenin rokote, yksi Kiinan rokote ja myös Venäjän rokote. Ei ole mitään syytä olettaa, että muut adenoviruspohjaiset rokotteet olisivat tässä suhteessa erilaisia.

Miksi juuri adenoviruspohjaiset rokotteet ovat olleet niin suosittuja Covid-19 rokotekehityksen kärjessä? Sekä Oxfordissa, Janssenissa (Hollannissa), Kiinan Wuhanissa, että Venäjän Gamaleja Instituutissa oli jo ennen koronapandemiaa kehitetty muita rokotteita samalla tekniikalla. Ainakin englantilaiset ja kiinalaiset olivat kehittäneet kokeellisia SARS- ja MERS-rokotteita, joille vain ei ollut enää kysyntää. Janssen sekä venäläiset oli tehneet Ebola-rokotteita, joita oli tutkittu, mutta joita ei ehditty laajasti käyttää ennen Ebolan sammumista. Laajaa turvallisuusnäyttöä ei siis ollut millään näistä rokotteista.

Adenovirusvektori on ”puolielävä”; se kykenee tunkeutumaan solun sisään ja viemään sinne halutun antigeenin, tässä tapauksessa koronaviruksen piikki (S-)proteiinin. Adenovirus ei siis lisäänny ihmisessä, mutta se saadaan lisääntymiskykyiseksi laboratorion soluviljelmissä. Näin sitä on sekä helppoa että turvallista tuottaa.

Adenovirus toimii rokotteessa immuunivasteen tehostajana koronavirukselle. Yksi koronaviruksen valkuainen erillisenä ei anna kovin hyvää immuunivastetta eikä siten suojaa tautia vastaan. Adenovirus tehostaa ja ohjaa immuunivastetta ns. Th1 suuntaan ja edistää soluvälitteisen immuunivasteen syntyä. Se aiheuttaa kuitenkin elimistössä tulehdusreaktion, joka ilmenee sekä rokotuspaikalla että koko elimistössä (esim. kuume). On siten järkeenkäypää, että tällainen rokote saattaisi joillakin ihmisillä aiheuttaa pahemman tulehdusreaktion kuten transversaalin myeliitin (vaikka juuri tätä reaktiota ei kukaan olisi osannut ennakoida).

Jos adenovirusvektorirokote tai -rokotteet kaatuvat turvallisuuteen, niin mitä vaihtoehtoja on? EU:n hankintalistalla kakkosena ollut Sanofin ja GSK:n rokote, johon tulee GSK:n antigeeni (hyönteissoluviljelmissä tuotettu S-antigeeni) ja GSK:n ASO3 ei kuulosta kovin houkuttelevalta, koska juuri tätä adjuvanttia käytettiin narkolepsiaa aiheuttaneessa sikainfluenssarokotteessa. Voihan toki olla, että tämän Covid-19 antigeenin kanssa käytettynä narkolepsiaa tai muuta vakavaa haittaa ei tulisi. Kuitenkin laaja turvallisuustutkimus on tarpeen ihmisten vakuuttamiseksi.

Yksi ratkaisu olisi tapettu eli inaktivoitu kokonainen SARS-CoV2 virus, jota on tehty ainakin Kiinassa. Koko virusrokotteeseen ei tarvita erityistä adjuvanttia. Toisaalta tiedetään influenssarokotteesta, että koko virus aiheuttaa enemmän reaktioita kuin osiin hajotettu ja puhdistettu rokote. Influenssarokotuksen tunnettu harvinainen haittavaikutus on sekin neurologinen halvaus eli Guillan-Barrén oireyhtymä. Tätä esiintyi aikaisemmin enemmän, kun käytettiin kokovirusrokotetta. Suo siellä, vetelä täällä.

Vielä vähän aikaa sitten luultiin, että RNA- ja DNA-rokotteet olisivat uusia ja outoja ja vähän pelottavia. Voisiko olla niin, että nämä osoittautuisivat sittenkin paremmiksi vaihtoehdoiksi? Myös lukuisat nanopartikkeli- ja VLP(eli viruksen kaltainen partikkeli)-rokotteet voivat nousta osakkeissa.

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>