THL on tehnyt seurantatutkimuksen syksyllä 2023 annettujen koronan tehosterokotteiden tehosta. Tästä on syytä jakaa kiitosta. Rokotusten järjestäminen oli melkoinen floppi. Niitä pidäteltiin pitkään tarkoituksella siirtää koronarokotukset annettavaksi vasta samanaikaisesti influenssarokotusten kanssa sillä seurauksella, että moni ikäihminen ehti odotellessa kuolla koronaan. Hetken aikaa marraskuussa 2023 Suomen koronakuolleisuus oli Euroopan suurin.
Asiat olisivat kuitenkin olleet paljon pahemmin, ellei tehosterokotuksia olisi lopulta toteutettu, vaikkakin myöhässä. THL:n verkkosivuilla 21.3.2024 julkaistu tiedote kertoo pääasiat tutkimuksen tuloksista. Tutkimusaineistona oli 1,2 miljoonaa suomalaista ≥ 65-vuotiasta henkilöä, ja seuranta-aika oli lokakuulta 2023 tammikuun loppuun 2024. Tutkimuksen aikana 1495 ihmistä kuoli koronaan. Nämä kuolemat on suomalaisen (mutta ei kansainvälisen) käytännön mukaan luokiteltu joko koronasta johtuviksi (863 kuolemaa) tai sellaisiksi, joissa korona oli myötävaikuttavana tekijänä eli ”kuolema koronan kanssa”, kuten sanonta on ollut. Näitä kuolemia oli 632. Luvut ovat sikäli mielenkiintoisia, että pitkin syksyä THL ja sen virallisen linjan kannattajat väittivät, että suurin osa koronakuolemista (tai sairaalaan joutumisista) johtui jostain perussairaudesta ja korona tuli mukaan vain sattumalöydöksenä.
Tutkimuksessa on laskettu koronatehosteen suojavaikutus kummassakin kuolemaryhmässä. Suojateho koronakuolemia vastaan oli 62% ja teho niitä tapauksia vastaan, joissa korona oli myötävaikuttavana 66%. Rokotteen tehossa näitä ryhmiä vastaan ei siis ollut eroa, mikä viittaa vahvasti siihen, että jako näihin ryhmiin on alun perinkin keinotekoinen. Miksi muuten tehoste ehkäisisi niin hyvin kuolemia, joissa koronalla piti olla vain myötävaikuttajan asema? Mutta hyvä asia on, että rokote estää myös näitä kuolemia, joissa ilmeisesti koronalla onkin suuri osuus.
THL:n artikkelin kirjoittajien kommentti tehosterokotuksen tuloksista on vaisu ”XBB tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalajaksoja ja kuolemia”. Tämä ei ole mikään keskusviraston kielikukkanen, vaan Hanna Nohynekin allekirjoittama yhteenveto.
Näinhän se tietysti on, jos rokotteen suojateho on 64%, niin se on vähemmän kuin vaikkapa 90%, mihin oli totuttu koronan alussa, ja siten siitä voi käyttää sanaa ”kohtuullisen hyvä”. Mutta kun siirrytään absoluuttisiin lukuihin, niin rokotuksen tulokset näyttävät erittäin hyviltä. Jos rokotus esti 2/3 ikäihmisten kuolemista, niin ilman tehosterokotusta niitä olisi ollut noin 4500 eli 3000 enemmän, ts. rokotukset estivät arviolta 3000 ihmisen kuoleman. Tähän täytyy korjata, että ikäihmisen kuoleman, jos se muuttaa lopputuleman arvoa. Ei tällaisiin lukuihin mikään muu rokotus pysty. Influenssarokotus voi estää joitakin satoja kuolemia vuodessa. Sikainfluenssan aikaan sairaalaan joutui 1600 potilasta ja 44 kuoli. Mikä oli rokotteen estovaikutus, jäi epävarmaksi, mutta se saattoi olla joitakin satoja kuolemia. Kysymys oli toki nuoremmista ihmisistä silloin.
Kun syksyn koronatehosterokotusten tulokset olivat siis todella hyviä, niin johtopäätös voi olla vain, että lisää sitä samaa. Tehosterokotteiden antama lisäsuoja ei kestä pitkään, ehkä joitakin kuukausia. Pitää nyt olla kuolla ja varoa toistamasta viimesyksyistä virhettä, eli myöhästymistä. THL on luvannut kertoa jotain syksyn rokotuksista toukokuussa.
Itse rokotetta ei ole tarvetta muuttaa, eli viimevuotinen XBB-tehoste kelpaa nytkin (tosin muuta ei ole saatavillakaan). XBB-tehoste antaa tutkitusti suojaa myös tämänhetkistä valtavarianttia JN1:tä vastaan.
Entä onko korona taas tulossa? Yksi vastaus on, että korona ei ole kadonnut mihinkään, vaikka nyt näyttääkin hiljaiselta. Suomessa on koko ajan joitakin tapauksia, joissakin Euroopan maissa enemmän kuten esim. Liettuassa. WHO ilmoittaa, että kuukauden aikana (5.2.-3.3.) koronakuolemia on ilmoitettu maailmassa 6200. Korona kytee siis jossain ja uusi tuleminen on melko varma, mutta milloin on jo vaikeampi kysymys.
Kirjoittaja Timo Vesikari
