Ensituntumalta suojaaminen hengitystieinfektiolta voisi luontevimmin tapahtua limakalvoimmuniteettia hyödyntämällä, puolustuksen ensimmäinen linja viruksia vastaan kun on limakalvoille erittyvät IgA vasta-aineet. Näitä syntyy infektion jälkeen. Niinpä voi ajatella, että nenään annettavalla rokotteella voisi synnyttää samoja vasta-aineita, ja tämä antaisi mahdollisimman ”luonnollisen” suojan taudinaiheuttajia vastaan.
Nenäsuihkerokotteesta on aika paljon kokemusta influenssassa. Se toimii, mutta ei ole käytännössä ollut valtava menestys. Nyt ajatusta ollaan tuomassa koronarokotuksiin. Rokote Laboratories Finland (Itä-Suomen yliopisto) pitää tiedotustoiminnassaan yllä mielikuvaa paremmasta rokotteesta. Taustaksi on hyvä tarkastella kokemuksia influenssarokotteesta.
Nenäsuihkerokote influenssaa vastaan on rekisteröity 2-49-vuotiaille (!). Miksi ei nuoremmille lapsille tai vanhemmille aikuisille? Alle 2-vuotiailla lapsilla nenäsuihkevirus voi provosoida astmakohtauksen, jos lapsi on herkkä. Kaikkein pienimmillä tulee muitakin oireita, jotka pahimmillaan voivat johtaa sairaalahoitoon. Ikärajaus on siis tarpeen. Yli 50-vuotiailla rokote ei juuri tehoa. Ongelmana on se, että nenäsuihkerokote ei oikein ”tartu”, koska vanhemmilla ihmisillä on aikaisemmin sairastetuista influenssataudeista tai rokotuksista taustaimmuniteettia, joka estää nenäsuihkeessa annettavien rokotevirusten lisääntymistä. Nenäsuihke sisältää eläviä heikennettyjä influenssaviruksia, joiden pitää päästä lisääntymään nenän limakalvoille. Yläikäraja on hyvin rajoittava tekijä, koska influenssarokotetta, samoin kuin koronarokotetta, tarvitsevat erityisesti iäkkäät henkilöt.
Suomessa nenäsuihkerokotetta influenssaa vastaan annetaan neuvoloissa 2-6-vuotiaille lapsille. Onhan rokotustapa kätevä eikä lapsia pelota. Suomen käyttökokemus pidemmällä ajanjaksolla ja kaikkia influenssatyyppejä vastaan on se, että teho on ollut keskimäärin 54%. Ei siis hyvä eikä huono. Pistoksena annettavan influenssarokotteen teho on sama tai vähän parempi.
Britanniassa nenäsuihkerokote on melko laajassa käytössä koululaisilla. Se on ollut kohtalaisen menestyksekäs, keskiarvo teholukemista useana vuonna on 50%. USA:ssa käyttö oli niin ikään laajaa aluksi, mutta vuosina 2015-2016 ha 2016-2017 siellä todettiin, että rokotteella ei ollut lainkaan tehoa. Tuolloin suuri osa influenssasta oli sikainfluenssaviruksen A/H1N1 kaltaisen viruksen aiheuttamaa, eikä tämä osa rokotteesta toiminut. Rokotetta ei sen jälkeen suositeltu käytettäväksi. Vaikka ”kielto” on nyt jo purettu, nenäsuihkerokotteen suosio ei ole noussut entiselleen, eikä uusia tietoja suojatehosta ole julkaistu.
Nenään annettavan influenssarokotteen ei välttämättä tarvitse olla elävä, mutta silloin tarvitaan immuunivasteen tehostajia. jotka ovat nenässä epämiellyttäviä, ehkä vaarallisiakin. Takavuosina kokeiltiin nenään annettavaa ei-elävää norovirusrokotetta adjuvantin kanssa, mutta reaktiot nenässä olivat sietämättömiä.
Rokote Laboratories Finlandin nenään annettava koronarokote perustuu adenovirusvektoriin niin kuin AstraZenecan (Oxfordin) rokote tai venäläinen Sputnik-rokote. Rokotetta voi kuvailla elävän ja ei-elävän välissä olevaksi. Oxfordin rokotteeseen perustuva nenään annettava (ei suihke vaan tipat) on jo rekisteröity Intiassa, joten sikäli suomalainen yritys on jälkijunassa. Monet muutkin tekevät nenärokotetta. Joukossa on muita adenovirusvektorirokotteita, sekä rokotteita, jotka käyttävät influenssarokotetta tai muita rokoteviruksia koronan ”kantajina”.
Jos koronarokotetta peilaa nenään annettavien influenssarokotteiden tarinaa vasten, niin ehkä voi sanoa, että nenärokote todennäköisesti kyllä toimii jotenkuten, mutta siitä ei tule suurta menestystä. Pistos on selkeä ja varma, ja tulokset influenssassa ovat kautta linjan vähän parempia kuin nenärokotteella. Tämä voi päteä myös koronaan. Yksi asia on rokotteiden kohdentaminen. Nykyiset koronarokotteet ovat ns. täsmärokotteita kahta koronavirusvarianttia vastaan. Jos ja kun nenäsuihkerokote joskus valmistuu, se pitäisi saman tien kohdentaa uudelleen silloista varianttitilannetta vastaavaksi. Haasteita tulee riittämään.
Kirjoittaja Timo Vesikari
