Valtaa voi käyttää positiiviseen johtamiseen tai negatiiviseen jarrutteluun. Jälkimmäinen on usein ollut vallitseva korona-aikana.
Ehkä tunnetuin jarruttelun kukkanen on WHO:n julistus pandemiasta vasta 11 maaliskuuta 2020. Tuohon päivämäärään mennessä Covid-19 infektioita oli todettu 114 maassa, diagnosoituja tautitapauksia oli 118000 ja kuolemia yli 4000. Sokea Reettakin olisi nähnyt jo viikkoa paria aikaisemmin, mihin ollaan menossa. Miksi Maailman Terveysjärjestö pihtasi pandemiajulistustaan ja oliko sillä väliä?
Yksi selitys on, että WHO:n pääjohtaja oli päässyt virkaansa Kiinan tuella eikä sen vuoksi halunnut ärsyttää Kiinaa tekemällä liian suurta numeroa ”kiinalaisesta” viruksesta. Tämä näkökohta on tullut selvemmin esille siinä, että WHO ei ole kyennyt kunnolla tutkimaan viruksen alkuperää eikä kovistelemaan Kiinaa tästä aiheesta. Mutta en usko, että Kiinan pelko oli esteenä pandemian julistamisessa, sillä Kiina itse oli tuossa vaiheessa jo tiedottanut hyvinkin avoimesti taudista.
Todennäköisempi syy maailmajärjestön hitaudelle on mielestäni oman arvovallan korostaminen. Ison organisaation ääni painaa paljon, vaikka sanoma olisi negatiivinen tai ei kantaaottava. Entisenä WHO:n työntekijänä tunnen toimintamallin hyvin.
Yksi lisätekijä, joka vaikutti WHO:n hitauteen oli, että järjestöä oli syytetty liian nopeasta pandemiajulistuksesta sikainfluenssaepidemian alussa vuonna 2009. Julistus tarkoitti silloin sitä, että influenssarokotteen valmistajat joutuivat keskeyttämään kausi-influenssarokotteen tuotannon ja suuntaamaan resurssit sikainfluenssarokotteeseen. Kritiikistä huolimatta tämä oli hyvä kehityskulku. Koronan kohdalla tällaista pelkoa ei ollut, koska mitään suurimuotoista koronarokotetuotantoa ei ollut maaliskuussa 2020. Sen sijaan monissa maissa suojatoimenpiteet epäilemättä viivästyivät, kun WHO ei ottanut selkeää kantaa. Mm. Britanniassa pääministeriä on syytetty hitaudesta helmikuussa 2020, mikä varmaan maksoi ihmishenkiä.
Suomessa ei-malli alkoi maskikeskustelusta, kun STM:n kansliapäällikkö ohjeisti, että maskia ei tarvita, eikä sen puolesta saa puhua (THL:n pääjohtaja oli sanonut jotain sen tapaista, että voihan maskejakin käyttää). STM tilasi asiasta tutkimuksen, jossa todettiin, että maskien käytön hyödystä ei ole varmaa näyttöä. Eihän sitä tietenkään voinut olla toukokuussa 2020, kun maskeja ei ollut ehditty tutkia koronan ehkäisyssä. Joitakin tutkimuksia oli flunssan ehkäisystä. Nyt tiedetään hyvin, että vaikka maskeilla on estovaikutusta koronaan, niin rinovirusten aiheuttamaan flunssaan niillä ei ole vaikutusta, koska nämä flunssat leviävät pääasiassa käsikontaktien kautta.
Todellinen syy maskisuosituksen viivästymiseen oli maskien puute, mutta sitä ei voinut sanoa ääneen, koska silloin tilanteesta olisi voinut syyttää hallitusta tai virkamiehiä.
Nyttemmin kyllä on kertynyt tietoa maskin käytön hyödyllisyydestä, mutta tutkimukset usein vaikeita tulkita. Mikään tutkimus ei kuitenkaan osoita, että maskien käytöstä ei ole hyötyä. Beijingissä tehdyssä perhetutkimuksessa todettiin, että jos yksi perheenjäsen sairasti koronaa, niin maskien käyttö vähensi koronatartuntoja perheessä 79%. Tämä on ehkä paras luku, muut siltä väliltä. Isoissa tutkimuksissa on sekoittavana tekijänä samanaikainen turvavälien pitäminen ja käsihygienia, eikä pelkkää maskien vaikutusta saa helposti erilleen.
USA:ssa on kautta epidemian puhuttu kuolemantapauksista maskien käyttämättömyyden seurauksena, mutta Suomessa tällaista keskustelua ei ole avattu.
Tämänhetkinen negatiivinen vallankäyttö liittyy selvimmin koronapassiin. Rokotetodistuksen / koronapassin hyödyllisyys on ollut päivänselvää viime keväästä lähtien, mutta päättäjät ovat epäröiviä tai kielteisiä, etunenässä taas STM:n kansliapäällikkö. Puhutaan perustuslaista ja kansalaisten tasa-arvosta, mutta tämä ei ole todellinen este. On Saksassa ja Ranskassakin perustuslaki, mutta silti koronapassi on otettu käyttöön.
Todellinen taustatekijä taitaa olla sosiaalidemokraattinen ammattiyhdistysliike, joka sairaalloisesti varjelee työntekijän terveystietojen päätymistä työnantajan tietoon. Tämä tekee ainakin demariministerit varovaisiksi. Ehkä jotenkin voisi ymmärtää, jos kysymys olisi koronan sairastamisesta ja sen kertomisesta työnantajalle, vaikkei korona mikään kuppa ole. Mutta että rokotuksen saaminen olisi salassa pidettävää tietoa?
Todistus pelkästä koronarokotuksesta olisi kyllä paljon yksinkertaisempi kuin se, että siihen liitetään vaikkapa tieto sairastamisesta tai koronatestistä. Niistäkin voi olla erilliset todistukset, niin kuin testistä jo onkin. Sitä paitsi koronan sairastaneetkin on syytä jossain vaiheessa rokottaa, jolloin pelkkä rokotustodistus riittäisi. On surkuhupaisaa, jos tätäkin jarrutetaan.
Jos koronapassi olisi ollut käytössä tänä kesänä, olisi nyt vähemmän sairaalapotilaita ja kaikilla turvallisempi olo.
Kirjoittaja Timo Vesikari
