Timo Vesikarin blogi

Nahkapäätös lasten koronarokotuksista

THL ja sen työrukkanen KRAR esittelivät päätöksen, jonka mukaan 5-11-vuotiaiden lasten jo odotetut koronarokotukset kohdistetaan vain ”riskiryhmiin”. Keskeinen perustelu oli se, että rokotteen turvallisuudesta lapsille tiedetään vielä liian vähän. Kukapa voisi väittää vastaan, kun sanotaan, että lasten turvallisuus tulee ensin.

Ainoa kysymykseen tuleva rokote on Pfizer/BioNTechin mRNA-rokote, jonka turvallisuudesta tiedetään poikkeuksellisen paljon. Sitä on annettu satoja miljoonia annoksia ilman rokotteeseen liittyviä vakavia haittatapahtumia. Rokotusreaktioita kyllä on, mutta se on eri asia. Nuorilla miehillä on ollut sydänlihaksen tulehduksia, mutta nekin (n. 1-5:100 000) tapaukset ovat useimmiten liittyneet Modernan vastaavaan rokotteeseen, jossa on enemmän mRNA:ta (100 µg) verrattuna BioNTechin rokotteeseen (30 µg). Lapsille tarkoitetussa versiossa on kolmasosa tästä, eli 10 µg annosta kohti.

USA:ssa 5-11-vuotiaiden rokotukset on aloitettu 2. marraskuuta ja tähän mennessä 10% ikäluokasta, eli 3 miljoonaa lasta on saanut rokotteen. Vakavista haitoista ei ole raportoitu.

Narkolepsian mainitseminen tässä yhteydessä on outoa. Olen itse pitänyt yllä muistoa narkolepsiariskistä, joka liittyi ASO3-adjuvanttia sisältävään sikainfluenssarokotteeseen ja pelännyt, että samaa adjuvanttia tulisi koronarokotteeseen. Tällaista rokotetta kehittivät GSK ja Sanofi ja EU ehti jopa tehdä 300 miljoonan annoksen ennakkotilauksen. Onneksi rokote ei osoittautunut kovin hyväksi ja toistaiseksi sen rantautumisesta Suomeen ei ole pelkoa. Mutta mRNA-rokotteisiin ei narkolepsiariskiä ole liitetty, eikä ole syytä liittää. Tähän mennessä on sitä paitsi rokotettu mRNA-rokotteilla niin paljon 12-17-vuotiaita, että tämä ja muut mahdolliset harvinaiset riskit olisi jo havaittu.

USA:n lisäksi monet muut maat ovat jo aloittaneet tai tehneet päätöksen aloittaa koko 5-11-vuotiaiden ikäluokan rokottamisen Pfizer/BioNTechin rokotteella. Näitä maita ovat Kanada, Japani, Singapore, Italia, Israel, UAE ja Bahrain. Lisäksi monet maat rokottavat jo 3-11-vuotiaita lapsia Kiinalaisella Sinopharmin kokovirusrokotteella. Näitä maita on Kiinan ja Hongkongin lisäksi ainakin Argentiinassa. Kiinassa pyritään ikäluokan rokotukset saamaan tehtyä joulukuun loppuun mennessä. Tavoitteena on selkeästi pandemian mahdollisimman tehokas kontrolli.

Suomen lisäksi ainoastaan Ranska on tiettävästi päättänyt aloittaa 5-11-vuotiaiden lasten rokotukset riskiryhmistä. Sieltäkö idea riskiryhmistä on tullut Suomeen?

Mitä sitten ovat (vaikean) koronan riskiryhmät lapsilla. On toki joukko harvinaisia sairauksia, joita sairastavat lapset voivat perustellusti olla etuoikeutetussa asemassa saamassa rokotteen. Näiden lisäksi julkisuudessa on mainittu astma, joka on paitsi melko yleinen, niin vaikeusasteeltaan kovin vaihteleva ja sopii huonosti lajitteluperusteeksi. USA:ssa tärkeimpiä vaikealle koronalle lapsia altistavia tekijöitä ovat rotu (latinot ja mustat) ja lihavuus. Pitäisikö tätä tietoa soveltaa Suomessa? Että kouluterveydenhoitaja valitsisi luokasta rokotettavia ihonvärin tai pulleuden perusteella. C’mon.

Voi olla, että THL:n päätös onkin tarkoitettu väliaikaiseksi niin, että ei tarvitsisi joulunpyhinä alkaa organisoimaan laajoja lasten rokotuksia. Lehtitietojen mukaan Suomeen on tulossa jo joulukuussa 162 000 annosta lasten rokotetta. Siitä riittää kyllä useammalle kuin vain riskiryhmäläisille.

Lasten varmistettuja koronatartuntoja on viiden viikon aikana ollut noin 3000 (HS 4.12.). Siten lasten tautitapaukset ovat jo merkittävä koronaepidemiaa ylläpitävä tekijä Suomessa, ja muuttuu sitä tärkeämmäksi mitä paremmin aikuisten rokotukset etenevät. Etelä-Afrikasta kuuluu tietoja siitä, että omikron-variantti sairastuttaa erityisesti lapsia.

Epidemian hallinta ja lasten itsensä suojaaminen kulkevat käsi kädessä. Lapsilla pitää olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja harrastuksiin, ja se saavutetaan parhaiten suojarokotusten kautta. Lapsilla tulee olla subjektiivinen oikeus koronarokotuksen saamiseen. Edes lastenlääkärien ei pidä asettua sen esteeksi.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Amerikan malliin

Amerikka ei ole mikään koronapandemian hoidon mallimaa, mutta ison maan kokemuksista voi ottaa paljon oppia. Tuoreeksi opiksi käy tilasto omikronin leviämisestä joulukuun aikana. Viikon päättymispäivä             

Lue artikkeli >>

Miten toimisi omikron-rokote?

Tähänastiset koronarokotteet, mukaan lukien ylivoimaisesti suosituimmat mRNA-rokotteet, perustuvat alkuperäiseen Wuhanin koronavirukseen, eli kahden vuoden takaiseen kantaan. Sen jälkeen on tullut variantti toisensa jälkeen: alfa, beeta,

Lue artikkeli >>

Pispalan palokunta ja koronatoimet

”Jos lährettäis”, sanoi Pispalan palokunta, ”vaan taitaa sarekin tulla”. Tämä sopisi hyvin tamperelaisen pääministerin sanomaksi, mutta sopii yhtä lailla muille ns. päättäjille. Suomessa ”päättäjille” on

Lue artikkeli >>