Suomi on STM:n kansliapäällikön mukaan varannut tai varaamassa 110 miljoonaa euroa koronarokotteen hankintaan. Valtiovarainministeri kertoi 4.8.2020, että rahaa ei ole budjetissa, mutta se kyllä löytyy. Luku perustuu laskelmaan, jossa 5 miljoonaa suomalaista saa kaksi annosta rokotetta, jonka hinta on vähän yli influenssarokotteen. Esitin tämän laskelman viime toukokuussa kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän (KRAK) kokouksessa. Vaikka silloin ei ollut mitään hintatietoja olemassa, luku voi olla lähellä todellista.
Koronarokotteen hintalaskenta on tullut äkkiä ajankohtaiseksi, kun monien rokotteiden kliiniset tutkimukset ovat edenneet odotettua tai ainakin tavanomaista nopeammin. Samalla hintahaarukasta on tullut laaja. Talvella rokotekehityksen ollessa alkutekijöissään esitettiin arvioita, että Covid-19 -rokotteen hinta vapailla markkinoilla tulisi olemaan ainakin aluksi 150-200 dollaria. Tämä kuulostaa paljolta, mutta ei ole lainkaan tavatonta uudelle rokotteelle USA:n markkinoilla.
Rokotteen korkeaan alkuhintaan vaikuttaa se, että lääkeyhtiöt pyrkivät saamaan rokotteen tutkimus- ja kehityskustannukset (R&D) mahdollisimman pian takaisin rokotteen myynnillä. Sen jälkeen hinta voisi laskea ja on usein pakkokin, jos tulee kilpailijoita. Myös tuotantoa voi lisätä ja markkinointia suunnata alemman hintatason maihin, koska R&D-kustannukset on saatu katettua.
Tyypillisesti uuden rokotteen kehittämiskustannukset voivat olla miljardin luokkaa ja aikaa menee useita vuosia. Nyt koronarokotteiden kohdalla aika on puristettu minimiin, kun puhutaan valmiista myyntiluvallisesta rokotteesta vuoden sisällä kehitystyön aloittamisesta. Kustannukset voivat olla ”vain” 150 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti koronarokotteiden kehittämiseen on sijoitettu paljon julkista rahaa, minkä pitäisi vaikuttaa hintaan alentavasti.
Hintatiedot ovat nyt muuttunet vähän konkreettisemmiksi. Amerikkalaisten rokotevalmistajien hinnoittelua voi laskea USA:n liittovaltion ennakkotilauksista yhtiön saamista tutkimustuesta. Pfizer, joka on yhteistyössä saksalaisen BioNTechin kanssa lähetti RNA-rokotteen kehittämiseksi, saa tukea 1,95 miljardia dollaria, ja toimittaa tätä vastaan 100 miljoonaa annosta USA:n liittovaltiolle. Yksikköhinnaksi tulee silloin 20 dollaria. Novavax saa puolestaan 1,6 miljardia DNA-rokotteeseen ja sitoutuu niin ikään toimittamaan 100 miljoonaa annosta eli hinnaksi tulee 16 dollaria annosta kohti. Moderna, jonka lähetti RNA-rokote on pisimmällä, on kuitenkin alkanut puhua hintahaarukasta 25-30 dollaria annosta kohti, vaikka onkin saanut suuria summia tuotekehitykseen.
Suuret amerikkalaiset rokotevalmistajat tavoittelevat yhtä kaikki suuria voittoja koronarokotteesta, ennen kaikkea sen myynnistä USA:ssa. Näin rokotemarkkinat toimivat Yhdysvalloissa muutenkin: lääkeyhtiöt sanelevat hinnan ja liittovaltio tukee niiden toimintaa ylihintaisilla ostoillaan.
Euroopassa hinnoittelu on ylipäänsä maltillisempaa eikä Suomi varmaankaan joudu maksamaan koronarokotteista Amerikan malliin. Täällä eniten puheena ollut ns. Oxfordin rokote, jonka valmistaja on Astra Zeneca, olisi Britanniassa mahdollisesti saatavilla 4 punnan annoshintaan. Tämä voi olla alehinta, joka ottaa huomioon brittihallituksen tuen yritykselle. Muille eurooppalaisille maille hinta voisi olla korkeampi. Suomen tekemä budjettivaraus, n. 10 euroa / annos, voi osoittautua olevan lähellä todellista.
Toisen näkökulman asiaan tuo koronarokotteen hankinta kehitysmaihin. Maailman terveysjärjestö WHO on alun perin korostanut kansainvälistä solidaarisuutta rokotteen saamiseksi kaikkiin maailman maihin. Useimmiten tällaiset julistukset jäävät vain sanoiksi, mutta nyt on muodostettu kansainvälinen yhteishanke ja rahasto, johon yli puolet maailman maista on jo liittynyt. Kehittyneille maille jäsenyys tarjoaa edun jonossa ja köyhemmille maille taloudellista apua. Rahaston kautta on koottu 750 miljoonaa euroa, jolla pitäisi saada 300 miljoonaa annosta Astra Zenecan rokotetta kehittyviin maihin. Tämä tekee 2,5 euroa annosta kohti, mikä antaa kuvan todellisista valmistuskustannuksista. Silti tässäkin tapauksessa valmistaja varmaan jää plussalle.
