Malarian aiheuttama tautitaakka on valtava: arviolta 242 miljoonaa uutta tapausta vuosittain ja niistä 627 000 kuolemaa. Kuolemat ovat valtaosaltaan pikkulapsilla, erityisesti Afrikassa. Toistuvasti altistuvat isommat lapset ja aikuiset kehitysmaissa rakentavat vähitellen ainakin osittaisen suojan ja sairastuvat harvoin vakavasti. Sen sijaan matkailijat, jotka tulevat malariavapailta seuduilta kehittyneestä maailmasta, ovat alttiita ja voivat saada tartunnasta kuolemantaudin.
Malarian hävittämismahdollisuudesta on luovuttu. DDT:n keksimisen jälkeen tätä ympäristömyrkkyä kylvettiin runsaasti malariasääsken lisääntymispaikoille, mutta tuloksena oli paitsi saaste, myös vastustuskykyisiä sääskiä. Mekaaninen hyttystorjunta verkoilla tuottaa kohtalaista tulosta. Valtava määrä ihmisiä syö vuosittain malarian estolääkitystä. Rokotteille olisi kyllä tarvetta.
Malariarokotteen tekemisen pääasiallinen este on ollut malarialoisen suuri koko ja malarian lisääntymissyklin monimutkaisuus. Mihin rokote pitäisi kohdistaa, kun valittavana on ainakin 800 proteiinia?
Toinen kohdistuskysymys on kenelle? Länsimaiset matkailijat olisivat rokotevalmistajalle hyviä maksavia asiakkaita, mutta koska rokotteen kehitys on ollut vaikeaa ja hidasta, ei tiedä, milloin valmistaja saisi rahojansa takaisin. Toisaalta kuolleisuudella mitattuna afrikkalaiset pikkulapset olisivat ensisijainen kohderyhmä. Tämän ryhmän rokotuksilla ei kuitenkaan ole mahdollista lyödä rahoiksi.
Kehitysmaiden lapsille tarkoitettu malariarokote on kuitenkin pikkuhiljaa edennyt ja ensimmäinen rokote on ”valmis” niin, että se on luvallinen ja rekisteröity. Rokotteen valmistaja on lääkejätti GSK, mutta sen kehitystä on rahoitettu pääasiassa julkisin varoin. Suuri rahoittaja on Bill ja Melinda Gates -säätiö. Rokotteessa oleva antigeeni on nimeltään CSP (circumsporozoite protein), jota esiintyy malarialoisen ensivaiheen muodon pinnassa. Rokottamalla pyritään saamaan vasta-aineita, jotka sääsken piston jälkeen estävät malarialoista pääsemästä maksaan tai vaihtoehtoisesti soluvälitteistä immuniteettia, joka tuhoaa infektoituneita maksasoluja. Tarkoitus on siis iskeä malariainfektion alkuvaiheeseen.
Jotta CSP olisi tehokas immuunivasteen tuottaja, se täytyy kytkeä johonkin isompaan kappaleeseen. Tällaiseksi on valittu hepatiitti B -rokote, joka on 20 nanometrin läpimittainen pallukka. Tämän GSK osaa, sillä se on tehnyt hepatiitti B -rokotetta geeniteknologisesti hiivasoluissa jo 1980-luvulta lähtien. Nyt edelleen geeniteknologian avulla tuotetaan muunneltuja hepatiitti B -pallukoita, joiden pinnassa on malaria-antigeeni CSP. Lisätään vielä voimakasta adjuvanttia ja tuloksena on rokote nimeltä Mosquirix®.
Siltikin tarvitaan 3-4 rokotuskertaa, että lapsille saataisiin suojaava immuniteetti. Suojateho on lopulta vaatimaton. Kenttäkokeiden perusteella Afrikassa on päästy keskimäärin 30%:n suojatehoon vaikeaa, sairaalahoitoa vaativaa malariaa vastaan. Tämä kuulostaa vähältä, mutta se on parempi kuin koskaan ennen. Rokote on saanut EMA:n hyväksynnän, kunhan sitä käytetään lapsilla Euroopan ulkopuolella (!). Rokotetta on pilotoitu vuodesta 2019 lähtien Malawissa, Ghanassa ja Keniassa. Vuonna 2021 WHO antoi suosituksen rokotteen laajamittaisesta käytöstä ja ainakin miljoona lasta Afrikassa on jo saanut Mosquirix® malariarokotteen.
Tässä työssä on jouduttu arvioimaan uudelleen rokotteen tehovaatimuksia. Yleensä edellytetään parempaa suojatehoa. On kuitenkin katsottu, että jo kolmasosan väheneminen pikkulasten malariakuolleisuudessa tekee rokotuksesta kannattavaa. Olisi toki parempi, jos teho olisi suurempi.
Toisen sukupolven malariarokote voi olla tulossa. Taustalla on taas, kuten koronarokotteessa, ”Oxford”. Tämäkin rokote on valmistettu hiivasoluissa, mutta eri soluissa kuin GSK:n, ja siinä on malaria-antigeenin pitoisuutta pallukoiden päällä onnistuttu lisäämään suuresti. Alustavissa tutkimuksissa on päästy jopa 77%:n suojatehoon, ja tämäkin rokote on saanut jo hyväksynnän Ghanassa.
Matkailijat saavat ainakin toistaiseksi odottaa omaa malariarokotettaan. Kuitenkin, kun pää on saatu auki ja tutkimus jatkuu vilkkaana, voi olla, että odotus ei enää kestä pitkään.
Kirjoittaja Timo Vesikari
