Timo Vesikarin blogi

Laumasuoja: onko sitä koronassa?

Monet esittivät koronarokotusten alussa, että kun rokotuksissa saavutetaan 65-70% kattavuus, niin päästään laumasuojaan, jolloin tauti häviää. Olen aiemmin sanonut, että todelliseen laumaimmuniteettiin tarvitaan 90% kattavuus lapset mukaan lukien.

Ollaanko nyt viisaampia? Yksi maa on nyt päässyt tuolle tasolle ja se on Israel. Maassa on runsaat 9 miljoonaa asukasta ja se on hankkinut Pfizerin rokotetta hyvissä ajoin ja paljon. Rokotetta on nyt annettu 10,4 miljoonaa annosta. Täysin rokotettuja (2 annosta) on yli 55% väestöstä. Tauti riehui aikaisemmin valtoimenaan ja PCR-positiivisia tapauksia on vahvistettu 830 000. Rokotusten ja koronaan sairastumisen yhteisvaikutuksesta 68%:lla väestöstä on nyt vasta-aineita.

Tulokset ovat hyvinkin vaikuttavia. Päivittäisten koronatapausten määrä on nyt 140, kun se pahimmillaan heitteli 10 000:ssa. Maassa huokaistaan helpotuksesta. Kaupat ja kahvilat on avattu ja uimarannoilla tungeksii ihmisiä. Asiaan liittyy kuitenkin iso mutta: ravintolat ja baarit ovat auki vain niille, joilla on esittää todistus koronarokotuksesta.

Huolimatta rokotusten ilmeisen dramaattisesta vaikutuksesta ei kuitenkaan voida sanoa, että olisi saavutettu laumasuoja. Tilanne on hyvinkin epävakaa. Naapurissa on 5 miljoonaa rokottamatonta palestiinalaista (rokotuksia on annettu melko laajalti terveydenhoitohenkilökunnalle, mutta ei juuri muille). Kansainvälinen lentoliikenne on käytännössä pysähdyksissä. Jos ja kun rajat avataan voi uutta koronavirusta tulla maahan ja levitä siellä. Israelissa on siis päästy tilanteeseen, jossa n. 70% rokotuskattavuus tehokkaasti katkaisee tartuntaketjuja, mutta se ei tarkoita samaa kuin oikea laumasuoja.

Todellinen laumasuoja tarkoittaisi jotain samaa kuin mikä Suomessa vallitsee esim. tuhkarokon kohdalla. Suomessa vanhemmat sukupolvet ovat tuhkarokon sairastaneet ja lapset rokotetaan 95%:n kattavuudella. Tällä tavoin tuhkarokko ei pääse tunkeutumaan Suomeen kuin korkeintaan yksittäistapauksina, vaikka tarjontaa kyllä olisi. Maailmassa kuolee tuhkarokkoon 140 000 lasta vuosittain ja tautia on ryppäinä monissa Euroopankin maissa, jotka eivät ole yhtä hyviä rokottajia kuin Suomi. Samaan pitäisi tai voisi pyrkiä koronankin kohdalla.

Suomessa päästäneen nykyiselle Israelin rokotustasolle joskus elokuussa. Silloin voi tuntua huojentavalta, tapaukset ovat vähissä ja suurin osa rajoituksista on purettu. Mutta ei elämä ole vanhaa normaalia eikä kysymys ole vielä oikeasta laumasuojasta. Kun koronavirus silloin edelleenkin riehuu maailmalla ja koronan tarttuvuus on ehkä tuhkarokon luokkaa, pitäisi oikean laumasuojan saavuttamiseksi varmasti saavuttaa yli 90% rokotuskattavuus koko väestössä, siis lapset mukaan lukien.

Olen jo pitkään puhunut lasten rokottamisen puolesta ja ollut siinä melko yksin. Nyt tilanne on selvästi muuttumassa. Yksi syy on laumasuojakysymys. Toinen syy on, että koronavarianttien myötä lasten sairastuvuus ja tartuttavuus ovat kasvaneet. Lasten rokottamista tarvitaan siis heidän omaksi suojakseen eikä pelkästään yhteiskunnan laumasuojan vuoksi.

Vaikka asenteissa on vähän lisää myötätuulta, ei rokotusten ulottaminen lapsiin ole ihan nopeasti toteutettavissa. Monet rokotevalmistajat vasta kaavailevat tutkimuksia lapsilla. Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteet ovat sentään jo tutkimusten alussa. AstraZenecan tutkimus on keskeytetty, ja on vaikea kuvitella J&J:n rokotetta lapsilla. Jos nämä rokotteet aiheuttavat veritulppia yli 18-vuotiailla naisilla, niin kuka haluaa tutkia niitä teinitytöillä?

Lasten rokottamisen turvallisuus on siis todellinen kysymys eikä mikään hokema. Toistaiseksi paine lasten rokotuksiin ei ole niin suuri, kun aikuistenkin rokotuksissa on vielä tekemistä. Mutta loppuviimeksi lapset kuuluvat meidän laumaamme ja sitä kautta laumasuojan muodostumiseen.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>