Timo Vesikarin blogi

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa.

Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna 2009. Monet uskoivat, että kun saavutetaan tietty rokotekattavuus, vaikkapa 70-80%, niin syntyy laumasuoja, joka suojaa myös rokottamattomia lapsia. Olin alusta alkaen epäileväinen, mutta ns. tiedeyhteisössä jäin vähemmistöön. Aika on kuitenkin osoittanut, että olin oikeassa, ts. laumasuojaa ei ole.

Kun lasten yleiset rotavirusrokotukset aloitettiin USA:ssa, näytti hetken siltä, että jo 50% rokotuskattavuus suojaisi myös rokottamattomia lapsia ja myös aikuisia. Tämä oli kuitenkin harhaa. Alussa laaja rokottaminen katkaisi tartuntaketjuja, mutta pian virus palasi ja alkoi etsiä ja löytää rokottamattomia. Suomessa on saavutettu yli 90% rokotekattavuus rokotteella, jonka teho on yli 90% vaikeaa rotavirustautia vastaan, mutta rotavirus kiertää yhä Suomessa ja sairastuttaa rokottamattomia pikkulapsia ja isompiakin. Samalla on ilmaantunut uusia virusmuunnoksia, joita ei Suomessa ennen ollut. Rokote kuitenkin suojaa myös muuntovirusten aiheuttamaa vaikeaa tautia vastaan.

Kuulostaako tutulta koronaa ajatellen? Kyllä vain. Israelissa koronarokotukset aloitettiin rähinällä ja siellä saavutettiin ensimmäisenä maailmassa noin 60% rokotuskattavuus. Hetken näytti siltä, että korona oli lähes kadonnut ja yhteiskunta avattiin. Mutta korona teki pian paluun variantin muodossa, rajoituksia otettiin uudelleen käyttöön, lapsia alettiin rokottaa jne.

Suomessa sama asia tapahtui pienellä viiveellä, kun rokotukset etenivät hitaammin kuin Israelissa. Mutta keväällä näytti hetken aikaa paremmalta ja jotkut lupailivat jo lähes normaalia kesää. Sitten tulivat jalkapalloturistit, jotka veivät muuntovirusta festareille ym. Nyt on varmaan useimmille selvinnyt, että mitään laumasuojaa ei ole, vaikka erilaisia kattavuusprosentteja väläytelläänkin keskusteluissa.

 Koronarokotuksia täytyy jatkaa ja laajentaa ja tehostaa, mutta ei niinkään laumasuojan saavuttamisen vuoksi kuin yksilönsuojan vuoksi. Ilman rokotusta ei kukaan ole suojassa pidemmän päälle. Kaksi rokotusta on parempi kuin yksi, mutta vasta kolmas, 6-12kk ensimmäisestä, antaa pitkäkestoisen suojan.

Entä sitten koronan sairastanut? On ilmeistä, että sairastaminen ei anna kovinkaan vahvaa tai pitkäkestoista suojaa ainakaan uusia variantteja vastaan. Selvintä olisi rokottaa myös kaikki koronan sairastaneet. Voi olla, että tässä jo yksikin rokotuskerta riittää antamaan melkoisen tehosteen ainakin vasta-ainemittausten perusteella. Toisaalta, voi olla selvempää, että sama rokotusohjelma koskisi lopulta kaikkia.

Lasten rokottamisesta olen kirjoittanut jo jonkin verran. Siinä Suomen tulisi olla edelläkävijä, eikä perässä laahaaja. Pitäisi toimia aktiivisesti sen puolesta, että myös alle 12-vuotiaat saadaan koronarokotuksen piiriin. On paljon parempi rokottaa lapset kuin rajoittaa heidän koulunkäyntiään tai harrastuksiaan.

Olen käsitellyt lasten oikeutta saada koronarokotus aiemmassa blogissani 10.8.2021. Voi kuitenkin olla, että tämä asia viivästyy nimenomaan puuttuvien viranomaislupien vuoksi.

Onko silloin olemassa mahdollisuus, että lapset kuljettavat koronatartuntoja muutoin hyvinkin kattavasti rokotetussa väestössä? Lapsilla virusmäärät ovat pienempiä, mutta luultavasti riittävän suuria siihen, että itsenäisiä tartuntaketjuja pelkkien lasten välille voi muodostua. Tällöin virus voisi silloin tällöin poukkaista lapsista myös suojattomiin aikuisiin, eli juurikin poimisi rokottamattomat ennemmin tai myöhemmin.

Unelmoin edelleen kansallisesta koronarokotuspäivästä, jolla virus saataisiin poistettua koko Suomesta ainakin joksikin aikaa. Niin on toimittu polion hävittämisohjelmassa kehitysmaissa ja myös Suomessa vuonna 1985, jolloin ”sokeripalarokote” tavoitti 94% Suomen koko väestöstä. Poliovirus lakkasi kiertämästä lopullisesti.

Tällaista joukkorokotusta varten tarvittaisiin yksinkertainen, mieluiten suun kautta annettava koronarokote, esim. pari tippaa. Tablettimuotoinen koronarokote on kehitteillä USA:ssa, samoin Ruotsissa jauhemuotoinen. Nenäsuihke on teknisesti paljon hankalampi ja vaatii enemmän resursseja, eikä sovi joukkorokotuksiin yhtä hyvin. Käytännössä varmaan lähitulevaisuudessa jatketaan pistoksin laajoilla rokotuksilla, mutta ei polion kaltaisella koko väestön rokottamisella lyhyessä ajassa.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>