Suurin osa koronatapauksista todetaan nykyisin kotitesteillä ja myös hoidetaan kotona. Vain paha tauti saa ihmiset liikkeelle ja hakeutumaan päivystykseen ja sitä myötä virallisiin PCR-testeihin. Jos potilas päätyy sairaalaan, niin hänen hoitonsa on varmasti paras mahdollinen – matkan varrella on opittu paljon.
Kysymys kuitenkin kuuluu, voidaanko kotioloissa tehdä jotakin, joka estäisi pahan taudin kehittymistä ja vähentäisi sairaalaan joutumista. Koronaan on olemassa tasan yksi myyntiluvallinen viruslääkehoito, joka on toteutettavissa suun kautta, eli Paxlovid. Se on kahden lääkkeen, nirmatrelviirin ja ritonaviirin yhdistelmäpilleri. Hoito aloitetaan mahdollisimman varhain ja sen kesto on 5 vuorokautta. Kuurin hinta Suomessa on noin 500 euroa.
Kun Paxlovid tuli vuonna 2021, veikkailin, että siitä tulisi hyvinkin yleinen lääke koronan avohoidossa (Lopultakin koronalääke 4.11.2021). Toisin on käynyt, sillä Paxlovidia on Suomessa kuulemma annettu vain joitakin satoja kuureja. Lääkkeen käytölle on pantu tiukat kriteerit, eikä tavallinen lääkäri voi sitä määrätä. Paxlovidia saadakseen täytyy saada ”lupa” päiväsaikaan palvelevasta puhelimesta, jossa on mukana HUS ja Pihlajalinna. Kriteerinä on jokin vahvasti immuunipuolustusta alentava sairaus tai lääkehoito. Ikäpuolella rajana on 80vuoden ikä ja sen lisäksi yksin asuminen ja vajaa rokotussarja. Kriteerien tiukkuudelle on syynä paitsi kallis hinta (ei se niin kallis ole!), myös haittavaikutukset, erityisesti yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa, minkä vuoksi potilaan lääkehoito täytyy käydä läpi huolellisesti. Toisaalta Paxlovidilla ei ole tiedossa vakavia haittavaikutuksia.
Paxlovidin arkipäiväistyminen voi olla edessä. USA:ssa sille on myönnetty tavallinen lääkerekisteröinti (ei enää hätätilalääke), mikä antaa ”tavallisillekin” lääkäreille mahdollisuuden määrätä hoitoa. Vaikka hoidolle olisikin edelleen kriteerit, ne voivat lieventyä. Käyttökokemukset Israelista voisivat toimia ohjeena. Siellä 109 000 potilaan rekisteriaineistossa on havaittu, että yli 65-vuotiailla koronapotilailla varhain aloitettu Paxlovid esti sairaalahoitoon joutumista 75%:n tehokkuudella. Nuoremmilla ei ollut samaa hyötyä. Olisiko 65 vuotta sopiva hoidon alaikäraja?
Virustautien lääkehoito pitää ylipäänsä alkaa varhain ollakseen tehokasta. Esimerkiksi influenssalääke oseltamiviiri (Tamiflu) pitäisi alkaa 24 tunnin kuluessa oireiden ilmaantumisesta. Se ei ole mitenkään mahdollista Suomessa, jossa käsketään ensin odottamaan 3 päivää. Niinpä sikainfluenssaepidemian uhatessa vuonna 2009 monet lääkärit ja muut hamstrasivat Tamifluta kotiapteekkiinsa ollakseen tarvittaessa valmiita aloittamaan lääkehoidon nopeasti. – Paxlovidia ei sentään voida hankkia kotiin varastoon, mutta nykyistä nopeampi mekanismi hoidon aloittamiselle pitäisi olla.
Koronapandemian alusta lähtien on puhuttu tulehduskipulääkkeiden käytöstä, alkuun hyvinkin kriittisesti. Kun tietoa on kertynyt lisää, asenne on muuttunut tai muuttumassa positiivisemmaksi. Lancetissa oli tammikuussa 2023 yli sadan lähdeviitteen katsausartikkeli, jossa tekijät päätyivät suosittelemaan aktiivista hoitoa tulehduskipulääkkeillä heti koronan alusta. Ajatuksena on se, että kun koronaan liittyy voimakas tulehdusreaktio, niin tulehdusta vastaan suunnattu lääkehoito heti taudin alussa voi vaikuttaa estävästi koko taudin kehittymiseen.
Erityisesti indometasiinista on raportoitu edullisia vaikutuksia koronan keston lyhenemisessä ja sairaalaan joutumisen estämisessä. Indometasiini on joutunut vähän sivuraiteelle sen jälkeen, kun ibuprofeeni (Burana ym.) on vallannut markkinat, mutta voisi löytää uuden käytön koronan kotihoidossa. Myös aspiriini voisi tulla kysymykseen.
Yhteenvetona näiden kirjoittajien suositus on aloittaa tulehduskipulääke pian koronaoireiden alussa ja jatkaa hoitoa 3-4 vuorokautta. Lääke voisi olla ibuprofeeni tai aspiriini, tai sitten selektiivinen koksibi, jota harvalla kuitenkaan on kotona. Ibuprofeeni ja aspiriini kuulostavat helpolta, mutta yleisen ja voimakkaan suosituksen antaminen edellyttää kuitenkin lisää tutkimusta isolla aineistolla.
Kirjoittaja Timo Vesikari
