Timo Vesikarin blogi

Kolme rokotusta on parempi kuin kaksi

Koronarokotusten mallimaa ja Pfizerin koekenttä Israel alkaa rokottaa yli 60-vuotiaita kolmannella annoksella koronarokotetta, kun toisesta on kulunut vähintään viisi kuukautta. Uutisen ei pitäisi hämmästyttää ketään. Rokotusaikataulu 0, 1 ja 6kk on tavallinen monissa muissakin rokotuksissa. Teeman variaatioita ovat 0, 2 ja 6 kk sekä 0, 1 ja 12 kk.

Yllä esitetyt kolmen rokotuksen sarjat ovat tavallisia aikuisten hepatiitti B -rokotuksissa. Olisi toki paljon kätevämpää, jos näissä matkailijoiden rokotuksissa saataisiin aikaan riittävä suoja jo kahdella rokotuksella, mutta se ei tunnu onnistuvan. Olemme parin-kolmen vuoden aikana tutkineet uutta tehokkaampaa hepatiitti B -rokotetta (Sci-B-Vac), jonka valmistaja on kanadalainen VBI Vaccines. Yksi tutkimuksen tavoitteista on ollut juuri saada kahdella rokotuskerralla aikaan yhtä hyvä suoja kuin kolmella annoksella vanhaa rokotetta, mutta juuri tämä tavoite ei ole aivan toteutunut, vaikka Sci-B-Vac muuten on selvästi parempi (Vesikari T. Lancet Infectious Diseases 2021 ).

Myös teini-ikäisten HPV-rokotuksissa noudatettiin aluksi 0, 1 ja 6 kk tai 0, 2 ja 6 kk aikataulua. Sitten kuitenkin huomattiin, että keskimmäisen annoksen voi jättää pois ja 0, 6 kk aikataululla saavutetaan yhtä hyvä tulos. Näin voisi olla koronassakin, mutta puoli vuotta yhden annoksen varassa on pitkä aika.

Tehosteannos 6-12 kk ensimmäisestä, ja koronan kohdalla toisesta annoksesta, laskien antaa varmasti hyvän tuloksen. Pfizer on hakenut lupaa FDA:lta kolmannelle annokselle ja varmaan heillä on esittää tuloksia viranomaisille, vaikka niitä ei ole julkaistu. Mutta sekä HBV:n että HPV:n kokemuksista voi sanoa, että immuunivasteen voimakkuus on tehosteen jälkeen ihan toista kertaluokkaa kuin kahden annoksen jälkeen.

Varmaan siis kolmas koronarokotus tulee Suomeenkin ainakin riskiryhmille. Asia tulee ajankohtaiseksi, kun 6-12 kk on kulunut kakkosrokotuksesta. Koronan kohdalla kolmannen rokotuksen tarpeellisuutta lisää uusien varianttien ilmaantuminen. Kolmannessa rokotuksessa voisi käyttää varianteille räätälöityä versiota, mutta ei ole selvää, mitä varianttia tehosteeseen pantaisiin. Deltaa vai lambdaa vai jotain muuta kreikkalaista aakkosta? Voidaan silti olettaa, että kolmannen rokotuksen jälkeen voimakkain vaste olisi ensisijaisesti alkuperäistä koronavirusta vastaan ja vasta toissijaisesti varianttia vastaan. Tämä immunologiasta tuttu ilmiö kulkee nimellä ”original antigenic sin”.

Kolmannen koronarokotuskerran puolesta puhuu myös se, että kahden rokotuksen saaneilla esiintyy lisääntyvästi tartuntoja. Tapaukset eivät yleensä ole vakavia, vaan muistuttavat tavallista flunssaa. Tämä viittaa siihen, että immuniteetti limakalvoilla heikkenee, vaikka ”systeemi-immuniteetti” säilyy. Tätäkin voidaan pitää odotettuna, sillä pistoksena annettu rokote johtaa parempaan immuunivasteeseen kehossa kuin limakalvoilla. – Tässä kohdassa voidaan puolustaa nenäsuihkerokotetta, jota tosin ei ole vielä kunnolla testattu. Siinä vaan voi käydä päinvastoin: vasta-aineita tulee enemmän nenään kuin kehoon.

Samalla, kun kolmannen rokotuksen tarpeellisuus tulee yhä ilmeisemmäksi, heikkenee ajatus yhtenä annoksena annettavasta koronarokotteesta. Johnson&Johnsonin adenovirusvektorirokotehan tuli markkinoille tällaisena. J&J tutkii kuitenkin samaa rokotetta kahtena annoksena ja kerta-annosrokote voi hautautua. Toisaalta koko rokote voi tulla enemmän tai vähemmän haudatuksi haittavaikutusten takia. Onneksi se ei tullut Suomessa lainkaan käyttöön.

Vielä oudompi on venäläisten ”Sputnik light” -rokote. Se on suurin piirtein sama, kuin tavallisen Sputnik-rokotteen ensimmäinen annos. Arvioin äsken rokotetta koskevan raportin julkaisua varten. Kyllähän ”light” toimi, mutta heikosti. Ei siis ole mitään järkeä antaa vain yksi annos rokotetta, jos kahdella saadaan parempi tulos, ja suunta on pikemmin kolmeen annokseen.

Yksi mielenkiintoinen juttu ”Sputnik light” -rokotteen raportissa kuitenkin oli. Osa rokotetuista oli alkujaan positiivisia, eli he olivat aiemmin sairastaneet koronan. Näillä yksi annos ”light”-rokotetta antoi todella voimakkaan tehostevaikutuksen. Tämä on sekä lohdullista että tarpeellista tietää. Koronan sairastaneet eivät saa elinikäistä tai eivät välttämättä edes pitkäaikaista suojaa, mutta yhdellä rokotuksella saadaan heidän kohdallaan ihmeitä aikaan.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>