Koronaviruksia vastaan ei ole rokotettu ennen Covid-19 tautia, joten suoraa kokemusta siitä, miten pitäisi rokottaa, ei ole. SARS- ja MERS-tauteja vastaan kehitettiin rokotteita, mutta niitä ei koskaan käytetty. Rokotteista oli kyllä iloa mallina monelle Covid-19 rokotteelle.
Tavallisia ihmisen koronaviruksia on neljä, joilla kaikilla on löytöhistoriastaan periytyvä kummallinen nimi: OC43, 229E, HK-1 ja NL63. Kaikki aiheuttavat hengitystieinfektioita, flunssaa ja joskus pahempaakin ja ne esiintyvät joka vuosi flunssa-aikaan, huippu keskitalvella. Näiden virusten aiheuttamaa tautitaakkaa ei ole pidetty niin merkittävänä, että niitä vastaan olisi kehitetty rokotteita. Jos rokotteita olisi, niitä varmaan annettaisiin influenssarokotusten tapaan syksyisin suojaamaan talven epidemialta.
Kun koronarokotukselle ei ole aiempaa mallia, niin vertailun vuoksi voi katsoa, miten muita virustauteja vastaan rokotetaan. Tavoitteena on toisaalta pitkäaikainen yksilönsuoja ja toisaalta koronavapaa Suomi.
Tuhkarokkorokotus antaa lähes 100%:n ja elinikäisen suojan kahden annoksen jälkeen. Kun Suomessa on noin 95% rokotuskattavuus, niin tämä hyvin tarttuva tauti pysyy poissa Suomesta, vaikka tautiryppäitä esiintyy muualla Euroopassa. Tuhkarokkovirus ei muuntele niin paljoa, että se kykenisi ohittamaan rokoteimmuniteetin.
Hepatiitti B tarttuu vain veriteitse (esim. seksi), mutta on yleinen kaikkialla maailmassa ja sitä pyritään hävittämään rokotuksin. Vertaus koronaan on sikäli hyvä, että hepatiitti B -rokotetta annetaan kaikenikäisille, vastasyntyneistä senioreihin. Kaksi rokotusta on melko hyvä, mutta ei riittävä, vaan tavallinen ohjelma koostuu kolmesta rokotuksesta esim. 0, 1 ja 6 kk aikataululla. Riskiryhmille, kuten munuaissairaille, annetaan neljä rokotusta. Muita hepatiitti B -rokotteelle huonosti reagoivia ovat mm. ylipainoiset, diabeetikot ja tupakoitsijat. Tuttu luettelo koronan riskiryhmistä, jotka ehkä hyötyisivät ylimääräisestä annoksesta koronarokotettakin.
Olen aiemmin (blogiteksti ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus?” 17.12.2020) käyttänyt vertauksena rotavirusta. Kaksi tai kolme rotavirusrokotusta antaa hyvän suojan tautia, mutta ei infektiota vastaan. Rotaviruksen muunnokset kiertävät väestössä, mutta eivät aiheuta paljoa tautia, vaan rokotusten suojavaikutus muuntuneita (tai korvaantuneita) rotavirustyyppejä vastaan on noin 90%, kun mitataan vaikeaa tai keskivaikeaa tautia.
Luonnollinen ja eniten käytetty vertailu koronarokotteelle on influenssarokote. Influenssarokotteet ovat tunnetusti huonoja. Niiden teho nuorilla on 60-80%, mutta vanhoilla riskiryhmäläisillä 20-40%. Influenssarokotteessa on jo lähtökohtaisesti neljä viruskantaa (2 A- ja 2 B-virusta) ja etenkin influenssa A on vikkelä muuntuja. Onneksi Covid-19 ei ole näin nopea. Influenssarokotuksen perustana on ensimmäisellä kerralla kaksi annosta ja sen jälkeen yksi annos vuosittain syksyllä. Näin voidaan toimia, kun influenssan epidemiakausi on varsin hyvin ennustettavissa.
Covid-19 rokotteiden kohdalla iloitaan nyt, kun yksikin annos antaa kohtalaisen suojan (kunhan rokotteen onnistuu Suomessa saamaan). Kahden rokotuksen jälkeiset yli 90% teholukemat ovat tosi hyviä useimpiin muihin rokotuksiin verrattuna, mutta suoja varmaan ajan myötä heikkenee. Ennen muuta virus on oppinut muuntautumaan ja väistämään rokoteimmuniteettia, joten Covid-19 vastaisku on odotettavissa.
Kun nykyinen kahden rokotuksen ohjelma on saatu toteutettua aikuisilla, niin seuraavana ovat varmaan vuorossa lapset. Mutta samalla on jo varauduttava jatkoon. Kolmas rokotuskerta aikuisille tarvittaneen joka tapauksessa, todennäköisesti rokotteella, joka on suunnattu muuntovirusta, eli nykynäkymin Etelä-Afrikan muunnosta, vastaan.
Kolmas koronarokotus voisi olla tietyn määräajan (esim. 6-12kk) toisen rokotuksen jälkeen tai sitten yksinkertaisesti syksyllä 2022. Tällä hetkellä emme oikein tiedä, onko Covid-19 perinteisten koronavirusten tapaan talvitauti vai noudattaako se jotain muuta kausivaihtelua. Yhtä kaikki, kolmanteen koronarokotukseen kannattaa varautua nyt ja panna tilaus pian sisään.
Kirjoittaja Timo Vesikari
