Timo Vesikarin blogi

Kokonaista virusta sisältävät koronarokotteet – tulossa vielä?

Ainoan kerran, kun olen korona-aikana ollut jonkin päättävän elimen kokouksessa, oli toukokuussa 2020 KRAR:n tilaisuudessa kutsuttuna puhumaan tutkittavista koronarokotteista. Silloin en tiennyt paljoakaan kehitteillä olevista rokotteista. Arvelin, että näitä ei Suomessa tulla tutkimaan, koska jokainen tuottajamaa tekee tutkimukset itse ja halukkaita tutkijoita riittää. Itse rokotteista sanoin, että nopein tapa tehdä koronarokotetta on valmistaa tapettua (inaktivoitua) virusta ja että näin jo tehdään Kiinassa. Sanoin, että Suomen kannattaisi varata heti 100 miljoonaa euroa rokotteen ostoon ja sillä voisi saada 10 miljoonaa rokoteannosta, eli kaksi jokaista suomalaista kohti. Tarkoitin, että ostetaan sitä, mitä nopeimmin saadaan ja uskoin, että se voisi hyvinkin olla kiinalaista.

Asiat eivät tietenkään menneet näin. EU tuli kuvaan ja hoiti koronarokotteen hankintaneuvottelut jäsenmaiden puolesta. Suomi saa tästä osansa, mutta ei suinkaan 10 miljoonaa annosta kerralla, kuten kuvittelin. Toisaalta Suomi ainakin saa kohtuullisesti rokotteita. Rokotevalikoima on hajautettu. Pääosassa ovat mRNA-rokotteet ja adenovirusvektorirokotteet. Kiinalaisista rokotteista ei ole neuvoteltu.

Kuitenkin kiinalaiset koronavirusrokotteet valmistuivat ennustetun nopealla aikataululla. Rokotteita on nyt kaksi myyntiluvallista ja lisää on tulossa.

Sinovac-yhtiön CoronaVac on saanut myyntiluvan parissakymmenessä maassa, ei kuitenkaan Euroopassa. Rokotteessa on inaktivoitua koronavirusta ja alumiinihydroksidia, joka on hyvin perinteinen ja turvallisena pidetty apuaine. Tehosta tiedetään sen verran, että Brasiliassa suoja kaikkia Covid-19 tapauksia vastaan oli 50% ja vakavia 78%. Turkissa suojatehoksi on viimeksi kerrottu 83%. Kunnon julkaisuja ei ole, mutta lukemat ovat ihan vertailukelpoisia muiden rokotteiden kanssa. Sinovacin rokotteen jakelu on ollut rokotediplomatian välineenä, mutta nyt yhtiö on ilmoittanut tuotantokapasiteetin nostosta 2 miljardiin, jolloin siitä varmaan tulee normaalia kauppatavaraa.

Sinopharm-yhtiön kokovirusrokote kulkee koodinimellä BBIBP-CorV. Sen tehotutkimus tehtiin Arabiemiraateissa ja lisäksi Marokossa ja Perussa. Teholukema oli 86%, mutta mitään ei ole kunnolla julkaistu. Rokote on hyväksytty 22 maassa, joiden joukossa ainoana EU-maana on Unkari. Jälleen rokotejakelussa on selvä poliittinen ulottuvuus.

Yksinkertaisia kokovirusrokotteita on ehtinyt sittemmin kehittämään moni muu maa. Venäjällä on hyväksytty käyttöön hyvin pienellä tutkimisella Venäjän tiedeakatemian Pietarin Tsumakov-keskuksen CoviVac. Kazakstanissa on omansa QazVac. Turkki ja Iran kehittelevät omiaan.

Kiinaan kohdistuvien ennakkoluulojen lisäksi kokovirusrokotteita on kritisoitu siitä, että ne saattaisivat johtaa pahaan tautiin koronaan sairastuneilla: tauti olisi samantapainen paha keuhkotulehdus, jota on kuvattu 60 vuotta sitten tapetun RS-virusrokotteen saaneilla lapsilla. Syynä olisi Th2-tyyppinen immuunivaste. Ei tosin ole mitään näyttöä siitä, että tätä haittavaikutusta tapahtuisi koronarokotteilla ja aikuisilla. Ylipäätänsä kokovirusrokotteilla ei ole kuvattu mitään poikkeuksellisia haittoja, vain tavanomaisia rokotusreaktioita.

On huoli tosi tai ei, niin kaksi varteenotettavaa rokotevalmistajaa on kehittänyt inaktivoidun koronavirusrokotteen, joiden immuunivastetta on ohjailtu Th1-tyyppiseen, soluvälitteistä immuniteettia painottavaan suuntaan.

Ensimmäinen on Intian Bharat Biotech -yhtiön valmistama Covaxin. Siinä koronavirus on ensin inaktivoitu propionilaktoonilla ja sitten valmisteeseen on lisätty Algel-IDMG adjuvanttia, joka ohjaa immuunivastetta Th1-suuntaan. Vaikka rokotteesta on vasta julkaistu faasi 2 tulokset, sitä pidetään lupaavana. Se on saanut viranomaishyväksynnän ja siitä odotetaan pikaista apua Intian vaikeaan koronatilanteeseen.

Euroopan kannalta läheisempi on Valnevan hanke. Ranskalais-itävaltalaisen Valnevan taustalla on entinen itävaltalaisyhtiö Baxter, joka olisi aikoinaan tarjonnut Suomelle kokovirusrokotetta sikainfluenssaan. Valnevan kokovirusrokotteeseen on lisätty alumiinin ohella CpG1018 adjuvanttia, joka niin ikään ohjaa immuunivastetta Th1 suuntaan. Rokote on nyt menossa Britanniaan vertailututkimukseen AstraZenecan rokotteen kanssa (vertailu lumerokotteeseen ei ole enää eettisesti hyväksyttävää, koska tehokkaita koronarokotteita on jo olemassa). Tuloksia odotetaan sekä Britanniassa että EU:ssa. Britannia on jo tilannut ennakkoon 100 miljoonaa annosta ja suunnittelee rokotteen valmistusta Skotlannissa. EU:lla on ennakkotilaus 60 miljoonasta annoksesta.

Valnevan kautta saattaa kokovirusrokotetta päätyä Suomeenkin ilman politiikkaa. Toisaalta voi sanoa, että tämän kaltaisen rokotteen valmistus olisi onnistunut Suomessakin, jos tahtoa ja näkemystä olisi ollut.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>