Timo Vesikarin blogi

Influenssakin tulee – vai tuleeko?

Syksyllä 2020 puhuttiin paljon influenssarokotuksen tarpeellisuudesta. Pelättiin, että jos korona ja influenssa tapahtuvat yhtä aikaa talvella 2020-21, seurauksena on entistä vakavampia tauteja ja paljon kuolemia. Vaikka koronarokotetta ei vielä ollut, ajateltiin, että ottamalla influenssarokotus voitaisiin riskiä ainakin vähentää.

Toisin kuitenkin kävi, jokatalvista influenssaepidemiaa ei tullutkaan. Ensimmäisiä merkkejä oli, kun eteläisellä pallonpuoliskolla, mm. Australiassa, keskikesän influenssa-aalto jäi tapahtumatta vuonna 2020. Influenssarokotukset Suomessa ja muualla, kuten Euroopassa ja USA:ssa, toteutettiin kuitenkin entiseen tapaan. Hyvä näin. Talvikaudella 2020-2021 oli kuitenkin olemattoman vähän kausi-influenssaa. Nyt sama näyttää jatkuvan vielä kesällä 2021 eteläisellä pallonpuoliskolla, esim. Kiinassa ja Australiassa on ollut hyvin vähän influenssaa. Influenssa ei siis ole hävinnyt, mutta tautitapauksia on poikkeuksellisen vähän. Joukossa on kuitenkin kaikkia influenssatyyppejä, sekä A:ta että B:tä.

Influenssan raju väheneminen johtuu tietenkin koronavarotoimista. Turvavälit ja maskien käyttö ehkäisevät tehokkaasti influenssatartuntoja. Lisäksi influenssavirus on herkkä käsienpesulle ja käsidesille. Siinä on lipidikalvo samoin kuin koronaviruksissakin. Tavallista nuhakuumetta aiheuttavat rinovirukset eivät ole herkkiä näille, koska niillä ei ole lipidivaippaa.

Kaikki olisi hyvin, ellei juuri nyt lähellä kausi-influenssaepidemian tavanomaista alkamisajankohtaa, oltaisi purkamassa kaikkia koronavarotoimia. Influenssavirus tuskin välittää ravintoloiden aukioloajoista, mutta suuret ihmismäärät lähellä toisiaan ilman maskia ovat sille mieleisiä.

Nähtäväksi jää, kuinka ihmiset nyt palaavat vanhaan normaaliin. Jotenkin toivoisi, että ainakin osittain opitut käyttäytymismallit jäisivät voimaan. Maskin käyttö sisätiloissa, pienen turvavälin pitäminen ja käsien pesu sekä käsidesin käyttö olisivat hyviä myös tulevan influenssaepidemian torjunnassa.

Jos jotain pitäisi veikata, niin varotoimet vähenevät, mutta eivät lopu. Silloin voi käydä niin, että influenssaepidemia tulee, mutta pienempänä tai ehkä myöhemmin kuin tavanomaisesti. Yleensä kausi-influenssa alkaa Suomessa hajatapauksilla joulukuussa ja piikki on joskus tammi-helmikuussa. Sitten kausi jatkuu pitkin kevättä, usein niin, että keväällä tulee B-virusepidemia talven A-virusten jälkeen. Koronavarotoimet varmaan sotkevat tämän kuvion, ja se on hyvä.

Influenssarokotuksia kuitenkin tarvitaan taas tänä syksynä. Koronarokotukset voivat vaikuttaa rokotushalukkuutta vähentävästi. Lisäksi koronarokotteet ovat totuttaneet liian hyvälle, sillä influenssarokotusten teho on paljon vaatimattomampi: perusterveillä teho voi olla vaikkapa 60%, mutta iäkkäillä eli riskiryhmillä vain 20-30%. Tästäkin syystä koronan varotoimien antama lisähyöty olisi hyvinkin tarpeen.

Oma ongelmansa on se, että kun yksi influenssakausi on jäänyt väliin, niin ihmisten immuniteetin taso on ehkä alentunut ja seuraava influenssa-aalto iskee tästä syystä kahta kauheammin. Tällaista skenaariota povaavat jotkut asiantuntijat ja tukevat sillä influenssarokotusten ottamista tänä syksynä.

Suomessa käytettävät influenssarokotteet ovat tavanomaisia siinä mielessä, että rokotevirukset on kasvatettu kananmunissa ja rokotteet sisältävät kahta A-virusta (H1N1 ja H3N2) sekä kahta B-virusta (Victoria ja Yamagata), kutakin 15 µg. Syksyllä 2019 THL aloitti tutkimuksen vahvennetulla rokotteella, jossa virusmäärä on nelinkertainen. Tutkimus kuitenkin tyssähti, kun influenssakautta 2019-2020 ei tullutkaan, eikä sitä jatkettu seuraavanakaan vuonna. Nyt en tiedä. Toisaalta tiedetään jo aiemmistakin tutkimuksista, että lisätty virusmäärä parantaa jonkin verran, mutta ei paljoa, rokotteen tehoa. Samalla rokotusreaktiot lisääntyvät.

Suomessa on tutkittu monia muitakin uusia influenssarokotteita, kuten vaikkapa MF59-adjuvantoitua rokotetta, mutta ne eivät ole päätyneet käyttöön ainakaan vielä. Olen 2000-luvulla pitänyt monta esitystä uusien influenssarokotteiden tutkimustuloksista ja lopuksi päätynyt suosittelemaan vanhaa. ”Just take your flu shot.”

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>