Timo Vesikarin blogi

Hyvää koronan vuosipäivää

Alkaa olla kulunut jokseenkin tasan vuosi siitä, kun korona lähti kunnolla leviämään Suomessa. Silloin viruksesta ja taudista tiedettiin vähemmän ja ennustaminen oli vaikeaa. THL totesi, että paras antaa epidemian edetä omaa vauhtiaan, kun testauskapasiteettia ei ole eikä jäljittämiseen pystytä.

Onneksi hallitus (lue pääministeri) otti ohjat käsiinsä ja valmiuslain käyttöön. Uusimaa eristettiin, koulut suljettiin ja kauppakeskukset sekä ravintolat pantiin kiinni. Toimenpiteet tehosivat, tapaukset kääntyivät laskuun ja kesällä oltiin lähellä vanhaa normaalia. Tiedetään siis kyllä, mitä pitäisi nytkin tehdä.

Paitsi ettei tehdä. Kunniassaan ovat EU komission entisen puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin sanat: ”me poliitikot kyllä tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten tulisimme sen jälkeen uudelleen valituiksi”. Tuntuu, että poliittisten pisteiden keräily estää suoraviivaisen toiminnan.

Puusilmäkin näkee, että koronaepidemian kiihtyessä nykyistä vauhtia eivät mitkään kevyet rajoitukset eivätkä pelkät toivomukset riitä. THL sanoi tämän ääneen varovaiseen sävyyn. Sen ymmärtää sitä taustaa vasten, että kun THL edellisen kerran avasi suunsa sanoen, että ei ole aika matkustaa hiihtolomalle, tuli pahasti näpeille.

On minulle outo rooli toimia THL:n puolustajana, kun olen vuosien varrella ollut monissa asioissa eri mieltä. Mutta nyt näyttää siltä, että hallituksen ja juristien ulkopuolelta tarvitaan oikeasti ”terveys edellä” viestiä mahdollisimman voimakkaasti esille tuovaa tahoa THL sentään yrittää. Toki HUS:in infektiolääkäritkin ovat hyviä, mutta he eivät ole viranomaisasemassa.

Kevytrajoitukset eivät siis nyt riitä. Tilanne johtuu UK-variantin nopeasta leviämisestä ja toisaalta rokotusten hitaudesta. UK itse oli samassa tilanteessa joulukuussa, kun virusvariantti levisi Englantiin eivätkä rokotukset olleet vielä käynnistyneet. Silloin pantiin koulut ja pubit kiinni. Ulkorajat suurilta osin suljettiin. Mutta ennen kaikkea toteutettiin sisäiset matkustusrajoitukset niin, että korkean tautiaktiviteetin alueilta ei päässyt matkustamaan vähemmän kärsineille alueille. Nämä keinot ovat tepsineet, tautitapaukset ovat kääntyneet jyrkkään laskuun ja rajoitusten purkamiselle on aikataulu. Samalla rokotustenkin kattavuus on jo merkittävä.

Kyllä Suomessakin pitäisi löytyä sekä rohkeutta että taitoa eristää pääkaupunkiseutu, Turku ja Rauma, nyt aluksi ainakin. Varmasti on maantieteilijöitä, jotka osaavat piirtää rajat oikein. Maakunta tai sairaanhoitopiiri ei ole oikea rajoitusperuste. Lainoppineiden hokemat siitä, että sulun tai sulkujen perusteeksi täytyy olla ehdottoman varma siitä, että toimenpide on ehdottoman välttämätön ja myös varma, että juuri tällä päästään ratkaisuun, on silkkaa saivartelua. Ei kaikesta voi olla etukäteen ehdottoman varma, mutta todennäköisesti alueelliset sulut tehoaisivat Suomessakin, kun ovat tehonneet muuallakin.

Sanotaan, että valmiuslaki on tarkoitettu sotaa varten. Mitä siitäkin tulisi, jos vaikkapa liikekannallepanoa varten täytyisi olla ehdottoman varma siitä, että sota on tulossa. Tai sitä ei voitaisi toteuttaa, koska erityisesti ravintola-alan talous kärsisi. Luin juuri Jussi Niinistön erinomaisen kirjan Paavo Susitaipaleesta. Siinä kerrotaan, kuinka 10 päivää ennen talvisodan syttymistä osa hallituksesta vaati, että puolet mobilisoiduista joukoista pitäisi kotiuttaa taloudellisista syistä, koska sotaa ei ole tulossa. Onneksi näin ei tehty. Analogia nykyisen koronatilanteeseen ja hallituksen toimintaan siinä on kuitenkin näkyvissä. Proaktiiviset voimat ovat koko ajan vähän häviöllä reaktiivisiin verrattuna.

Voidaan sanoa, että on epäreilua, kun koronavirus on kehittänyt uuden, tartuttavamman muunnoksen. Virus muuttaa sääntöjä kesken pelin! Mutta tähän on syytä tottua. UK-varianttiin sentään rokotukset tehoavat, kunhan ne saadaan käyntiin, mutta seuraava variantti varmasti jo väistää rokoteimmuniteettia. Uudet seuraavan sukupolven rokotteet Etelä-Afrikan varianttia vastaan olisi hyvä tilata nyt.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

PATH ja rotavirusrokote

PATH on lyhenne sanoista Programme for Appropriate Technology in Health. Voiko epäselvempää ilmausta enää olla? Tämä organisaatio toimii Seattlessa ja on vuosien aikana käytännössä ottanut

Lue artikkeli >>

Rotarokote on jo diabetesrokote, osa 2

Vuoden 2024 alussa on ilmestynyt kaksi suomalaistutkimusta, jotka sivuavat aihetta lasten ykköstyypin diabeteksen ehkäisemisestä virusrokotteilla. Artikkelit eivät tunnu kohtaavan, eivätkä aiheesta kirjoittaneet toimittajat mainitse toinen

Lue artikkeli >>

1960-luvun lääketiedettä

Olen tykännyt katsoa TV-sarjaa Berliinin kuuluisasta Charité-sairaalasta. Draaman keinoin on käsitelty 1800-1900-lukuen vaihdetta, kolmatta valtakuntaa 1933-1945 ja viimeksi DDR:n alkuvaiheita. Saksan historian tapahtumat ja lääketieteen

Lue artikkeli >>

Tohtoreita kouluputkesta

Hallitus on päättänyt satsata tutkimukseen ja kohdistaa lisärahoitusta tohtorikoulutukseen. Suunnitelmana on rahoittaa seuraavien vuosien aikana tuhat uutta tohtorikoulutuspaikkaa. Satsaus on Suomen oloissa suuri ja luulisi,

Lue artikkeli >>

Tuhkarokkouutiset tuovat vaihtelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuu mieluummin mistä tahansa muusta tartuntataudista kuin koronasta. Viime syksynä, kun oli ilmeistä, että koronatehosteiden antamisessa oli pahasti myöhästytty, niin

Lue artikkeli >>