Yksi viimeaikainen hutaisemalla heitetty lause on ”juhannuksesta palataan normaaliin elämään”. Ei näytä toteutuvan.
Yhtälössä on monta tekijää. Rokotteiden teho, rokotusten laajuus ja viruksen muuntautuminen vaikuttavat kaikki tulokseen.
Rokotteiden suojateho on osoittautunut yllättävän hyväksi, joten sen puolesta edellytykset normaaliin elämään palaamiseksi olisivat olemassa. Muistaako monikaan, että alkusyksystä sanottiin, että 50% suojateho riittäisi myyntiluvan saamiseen?
mRNA rokotteiden yllättävä 95% suojateho asetti riman tosi korkealle muille tulokkaille. Adenovirusvektorirokotteiden (Oxford/AstraZeneca, Janssen/Johnson&Johnson, Sputnik V) on vähän alempi, mutta hyviähän nekin ovat kun mitataan kahden annoksen antamaa suojatehoa vakavaa Covid-19 tautia vastaan. Samoihin lukemiin (89%) näyttäisi pääsevän Novavaxin (adjuvantoitu) nanopartikkelirokote.
Eräiden rokotteiden vähän matalampien suojatehojen selitykseksi on esitetty, että ne tarkoittavat tehoa kaikkia tauteja vastaan, ei pelkästään vakavia tauteja vastaan. Ero näkyy selvästi kiinalaisen Sinovacin rokotteen tutkimuksissa: Brasiliassa mitattiin tehoa kaikkia, myös lieviä, Covid-19 tauteja vastaan ja lukema oli 50%. Turkissa mitattiin tehoa vaikeita tauteja vastaan ja lukema oli 90%. Toki suoja vaikeaa tautia vastaan on tärkein. Riskiryhmäläisten kohdalla se voi merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä, jos vaikka koronavirus sattuisikin tarttumaan.
Ajankohtainen aihe on suojateho yhden rokotuksen jälkeen, koska rokotteiden hitaan toimituksen vuoksi moni jää pitkäksi aikaa yhden annoksen antaman suojan varaan. Myyntilupaan tähtäävissä tutkimuksissa kakkosrokotus annettiin mahdollisimman pian, 21 vrk ensimmäisen annoksen jälkeen. On varma, että yksi rokotus antaa alemman suojan kuin kaksi, mutta tämä yksikin voi estää elämän ja kuoleman välisen rajan ylittämiseen.
Toinen ajankohtainen kysymys on, voiko rokotetta (esim. vain yhden annoksen) saanut tartuttaa koronavirusta edelleen, jos sattuu sen saamaan. AstraZenecan rokotteesta tuli USA:sta tieto, että rokotetut tartuttavat 67% vähemmän kuin rokottamattomat. Rokotus ei siis suojaa täysin eteenpäin tartuttamiselta, vaan vain vähentää sitä.
Juhannukseen mennessä pääosa riskiryhmäläisistä on saanut yhden rokoteannoksen. Varmaan sama pätee suureen osaan nuoremmistakin. Laumasuojaan jää iso aukko johtuen kieltäytyjistä ja lapsista, jotka eivät kuulu rokotuksen piiriin lainkaan. Suomessa on joka viikko useita kymmeniä Covid-19 tartuntoja lapsilla ja nuorilla eivätkä nämä katoa mihinkään aikuisia rokottamalla. Juhannukselta ei siis varmaan palata entiseen, kun virus kiertää edelleen.
Kaikki edellä olevat pohdinnat ovat kuin itse virus pysyisi samana, mutta näinhän asia ei ole vaan virus muuttuu. Koronavirus on aika hidas (verrattuna vaikkapa influenssaan) kehittämään muunnoksia, mutta näitä muodostuu kuitenkin. Englanti, Etelä-Afrikka, Brasilia, Kalifornia jne.
Covid-19 virus ei ”halua” tappaa isäntäänsä, kuten eivät virukset yleensäkään. Kuollut isäntä ei levitä virusta. Sen sijaan sopivasti pärskivä ja yskivä kohde toimii tehokkaana levittäjänä. Englannin variantti toimii näin, kun se aiheuttaa enemmän flunssan kaltaisia oireita, mikä edistää variantin tarttumista eteenpäin.
Toisaalta virus haluaa muuntautumalla väistää immuniteettia. Etelä-Afrikan variantti on ensimmäinen selkeä viite tästä. Immuniteetti voi olla Covid-19 taudin synnyttämä, ja joissakin maissa sitä alkaa olla jo aika paljon. Rokottamalla hankittu immuniteetti tulee kuitenkin olemaan yleisempää ja se aiheuttaa virukselle suuremman muuntautumispaineen. On jotakuinkin varmaa, että rokotusten edetessä alkaa sitä väistäviä variantteja ilmaantua enemmän.
Rokotetta väistäviä variantteja voidaan torjua kehittämällä täsmärokotteita uusia variantteja vastaan. Tästä syntyy kilpajuoksu, joka on nyt alkanut mutta jonka päätepistettä ei näy. Maali liikkuu vielä juhannuksen jälkeenkin.
Kirjoittaja Timo Vesikari
