Timo Vesikarin blogi

AstraZenecan rokotteen aiheuttamien aivolaskimotukosten esiintymisluvut tarkentuvat

Tavallisesta uutisaineistosta poimittu tieto on, että Saksassa on ilmoitettu 31 aivojen suurten laskimoiden tukosta AstraZenecan koronarokotteeseen liittyen. Yhdeksän potilaista on kuollut. Rokotetta oli annettu 2.7 miljoonaa annosta, suurin osa alle 65-vuotiaille.

Saksa on hyvä maa, koska se on tarpeeksi suuri, jotta harvinaisellekin tapahtumalle saadaan jokin lukuarvo. Saksassa raportointi on luotettavaa. Siellä ei myöskään ole mitään ennakkoasennetta AstraZenecan rokotteeseen, toisin kuin Englannissa, jossa on tunneperäinen suhtautuminen kansalliseen ”Oxfordin” rokotteeseen tai Venäjällä, mistä ei ole helppo saada negatiivista sanottavaa Sputnik-rokotteesta.

Saksan lukujen perusteella aivolaskimotukoksen riski on noin 1:100.000 rokotettua ja kuoleman riski 1:300.000. Nämä ovat sikäli minimilukuja, että rokote voi aiheuttaa muitakin hyytymishäiriöitä, kuten yleistynyttä suonensisäistä hyytymistä. Toisaalta aivolaskimotukos on selkeä diagnoosi, joka ei mene sekaisin muiden ”veritulppien” kanssa ja erottuu siten taustasta.

Haittavaikutus on siis todellinen ja selkeästi tähän rokotteeseen liittyvä, mutta harvinainen. Onko tämä riski hyväksyttävä?

Meillä ei ole käytössä mitään muuta rokotetta, johon liittyisi kuolemanriski. Koronarokotteen kohdalla voidaan tarjota kulunutta fraasia, että rokotteen hyödyt ylittävät haitat, jopa moninkertaisesti. Näinhän EMA on sanonut. Tämä pitää hyvinkin paikkansa, kun Covid-19 tappaa tuhansia ihmisiä päivittäin Euroopassa. Mutta sittenkin tämä moraali toimii vain, jos vaihtoehtoja ei ole. Jos AZ olisi ainoa tarjolla oleva koronarokote, niin mitään pulinaa ei olisi. Riski olisi vain hyväksyttävä, tai sitten otettava tietoisesti koronaan sairastumisen riski.

Vaihtoehtoja kuitenkin on. Koronarokotukset voidaan Suomessa ja koko EU:ssa hoitaa muilla rokotteilla, kuten Pfizerin ja Modernan (ja pian myös Curevacin) mRNA-rokotteilla. Aikataulu tosin viivästyy jonkin verran. Norjassa, Tanskassa ja varmaan myös Ruotsissa näin tehdään, ja toivottavasti pian Suomessa. Koko EU:ssa mittakaava on suurempi, mutta voi olla, että AZ-rokotteesta tulee taakka, josta pyritään luopumaan.

EU on laskenut aika paljon AZ-rokotteen varaan, mutta nyt voi sanoa, että onneksi toimitukset ovat viivästyneet. Ongelma ei ole vielä räjähtänyt käsiin. Tilaukset varmaan pitää maksaa, mutta ehkä toimitusosoitetta voi vaihtaa.

Tästä seuraa puolestaan eettinen kysymys. Onko rokote, joka aiheuttaa liian suuren haittavaikutusriskin Euroopassa, kuitenkin käyttökelpoinen kolmansissa maissa, jonne joka tapauksessa on tässä vaiheessa tulossa vain vähän rokotteita? Tällainen tilanne oli vuonna 2000, kun rotavirusrokote Rotashield aiheutti lasten suolentuppeumia ja vedettiin pois käytöstä USA:ssa. Amerikkalaiset ammattieetikot olivat sitä mieltä, että amerikkalaisvauvoille liian vaarallinen rokote voisi kyllä sopia käytettäväksi kehitysmaissa, jossa rotaviruksen aiheuttama kuolleisuus on suurta. Potentiaaliset vastaanottajamaat eivät silloin nielleet tätä.

Koronan kohdalla tilanne voi olla toinen, jos asiaa esitetään oikein. Rokotteiden tarve vaikkapa Afrikassa on suuri. Intiassa AZ-rokotetta valmistetaan lisenssillä ja sillä aiotaan joka tapauksessa rokottaa satoja miljoonia oman maan kansalaisia. Harvinaisista haitoista ei niin pidetä lukua, luultavasti. Lisäksi AZ-rokote on paljon helpompi logistisesti kuin ultrakylmää säilytystä vaativat mRNA-rokotteet.

Koko rokotusten historian ajan on noudatettu eri standardeja kehittyneissä maissa ja muualla, ja niin myös koronan kohdalla. Hurskastelijat eivät pidä siitä, että tämä sanotaan ääneen. Toki loppupeleissä korona täytyy kitkeä kaikkialta, jotta voisimme palata vanhaan normaaliin, mutta välivaiheena on, että ensin toteutetaan koronavapaa Suomi, ja sitten ehkä Eurooppa. Suomessa tämä pitäisi tehdä mahdollisimman turvallisilla rokotteilla, jotta kansallista traumaa ei pääse syntymään. Tämänhetkisen tiedon mukaan se tarkoittaa ilman AZ-rokotetta ja sen serkkuja, muita adenovirusrokotteita.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Toivotaan, toivotaan koronastrategia

Sanna Marin ja hänen hallituksensa osoittivat todellista johtajuutta tasan kerran koronaepidemian aikana, maaliskuusssa 2020. Valmiuslaki ja Uudenmaan sulku olivat sen verran näyttäviä toimenpiteitä, että ihmiset

Lue artikkeli >>

Kansalliset koronarokotteet

Koronapandemian alussa vuonna 2020 vallitsi suuri epätietoisuus siitä, miten rokotteiden kehitys uutta koronavirusta vastaan tulisi tapahtumaan ja ennen kaikkea siitä, mikä tie johtaisi menestykseen. Perinteisillä

Lue artikkeli >>

Koronassa ei synny laumasuojaa

Kirjoitin 17.12.2020 blogin otsikolla ”Entä jos korona käyttäytyy kuin rotavirus”. Tuolloinen ennustus näyttää monessa suhteessa pitävän paikkansa. Rotavirusrokotukset aloitettiin Amerikoissa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna

Lue artikkeli >>