Ensimmäinen reaktioni apinarokkouutisiin oli, että tämäkin on nyt ankka tai Ruokolahden leijona. Onhan apinarokkoa ollut vuosikymmeniä Länsi-Afrikassa. Ehkä tässä on vain saatu vaihteeksi uutta ainesta otsikoihin, kun koronauutiset eivät enää oikein jaksa kiinnostaa eikä tiedotus ole enää kovin aktiivista. Siis tilalle apinarokkoa.
Jotain poikkeuksellista epidemiassa selvästi on. Tapauksia on puhjennut nopeasti eri puolilla maailmaa, vaikka yhteismäärä on vasta pari-kolmesataa. (257 tapausta 23 maassa 30.5.). Portugali, Espanja ja Britannia saavat suurimmat luvut Euroopassa, mutta lähes samanaikaisesti ryppäitä on USA:ssa ja Australiassa. Samanaikaisesti Afrikassa, missä tautia on luonnostaan, on WHO:n mukaan ollut 1365 tapausta ja 69 kuolemaa.
Nopea leviäminen Eurooppaan ja muualle viittaisi heti matkustamiseen, ja nyt on tiedossa, että taustalla on ollut kokous Kanarian saarilla. Ainakin valtaosa tapauksista on liittynyt miesten väliseen seksiin juuri tässä kokouksessa. Tästä voi rakentaa stereotypian. 1970-luvun lopulla uskottiin, että AIDS (silloin ei vielä tunnettu HIV-virusta) oli homojen tauti. Käsitys mureni pian. Sama voi tapahtua apinarokon kohdalla. Virus tarttuu lähikontaktissa seksitavoista riippumatta.
Nimestään huolimatta apinarokko on ensisijaisesti jyrsijöiden tauti ja ne myös sitä levittävät. Lähteissä mainitaan Gambian jättirotta ja orava. Apinoita ei juuri kävele Lontoon kaduilla, mutta rottia riittää. Nyt jo pelätään, että joku potilas tartuttaa apinarokon lemmikkirottaan ja siitä se lähtee.
Apinarokkoa seurattiin v. 1978 alkaen tiiviisti Afrikassa, kun isorokon hävittämisestä rokotuksin haluttiin varmistua. Runsaan vuosikymmenen kuluttua seuranta lopetettiin, kun isorokkoa ei löydetty. Kaikki havaitut epäilyt osoittautuivat ”vain” apinarokoksi eikä ollut viitettä siitä, että apinarokkovirus olisi muuntunut isorokoksi. Oli kuitenkin pelko, että apinarokko jotenkin ”korvaisi” isorokon jättämän aukon (Timo Hyypiä ja Antti Vaheri. Tuleeko apinarokko tilalle? Duodecim 1999;115(4):357).
Näin ei ole tähän mennessä tapahtunut. Iso kysymys on apinarokkoviruksen mahdollinen muuntuminen. Voisiko virus olla muuntunut jotenkin helpommin ihmisestä toiseen tarttuvaksi? Voisiko se muuntua hengitysteiden kautta tarttuvaksi? Isorokko oli sata kertaa pahempi hengitysteiden kautta saatuna kuin ihoon pistettynä. Apinarokkoviruksen genomia käydään parhaillaan läpi, mutta mitään oleellista mutaatiota ei ole toistaiseksi löydetty.
Sattumalta tai ei, vuonna 2021 järjestettiin epidemiologinen simulaatio käyttäen mallina muuntunutta apinarokkoa. Tämä nettiharjoitus oli tarkoitettu kiinnittämään huomiota yleiseen epidemioihin valmistautumiseen. Harjoitukseen valittiin siis kuvitteellinen virus, joka oli laboratoriossa muunneltu apinarokkovirus. Tuloksena oli maailmanlaajuinen epidemia, joka tappoi 271 miljoonaa ihmistä 19 kuukauden aikana. Voisiko harjoitusskenaariosta tulla totta? Viruksen muuntaminen geneettisellä manipulaatiolla on toki mahdollista. Isorokkoviruksesta osataan tehdä entistä tappavampi ja siksi se on potentiaalinen biologinen ase – tosin hyvin vaarallinen myös käyttäjälle.
Vanha kunnon isorokkorokote on tehokas (85%) suoja myös apinarokkoa vastaan. Suomessa on vanhaa rokotetta annos jokaista kansalaista kohti. Rokotteen ikä on 50 vuotta, mutta se voi edelleen toimia. Toimivuus tarkistettiin viimeksi 2003, kun pelättiin Saddam Husseinin kehittelevän isorokosta biologista asetta ja mietittiin suojautumista. On rauhoittava tieto, että Suomessa on oltu varovaisia ja konservatiivisia, eikä vanhaa tavaraa ole suotta hävitetty.
Kirjoittaja Timo Vesikari
