Aikuisten rokotukset ovat viime viikkoina nousseet esiin mielipidesivuilla. Kirjoittelu on vielä orastavaa, mutta rikkoo pitkän hiljaisuuden.
Suomessa on tunnetusti hyvä lasten rokotusohjelma ja lasten rokotuskattavuus on maailman huipputasoa. Samaa ei voi sanoa aikuisista. Tosin korona-aika on ollut poikkeus. Koronarokotteen ottaminen oli melko lailla itsestäänselvyys suurimmalle osalle riskiryhmäläisitä (90%). Rokotteen hankinta tapahtui keskitetysti EU:n kautta ja Suomi sai osansa kiintiöstä siihen hintaan kuin EU oli sopinut. Rokotusten käynnistämiseen ei siis tarvittu mitään laskelmia rokotteen hyödyistä ja kustannuksista, eikä juuri muutakaan aktiivista Suomen viranomaisten puolelta. Toki rokotusten organisoiminen oli iso ponnistus, mutta kysymyksessä oli tilapäinen ponnistus ja myös tilapäiset määrärahat. Koronarokotukset eivät siis ole toimineet minkäänlaisena ponnahduslautana muiden aikuisten rokotusten lisäämiselle.
Lyhyt luettelo aikuisten rokotuksista voisi olla: influenssarokotus, vyöruusurokotus, hepatiitti B -rokotus, pneumokokkirokotus, meningokokkirokotus sekä uutena tulokkaana RS-virusrokotus. Jokaiseen näistä liittyy omat tavoitteensa ja ongelmansa, joita täytyy käsitellä erikseen. Mutta voidaan puhua myös aikuisten rokotuksista ryhmänä ja siitä, miten yleistä mielipidettä voidaan suunnata myönteiseksi eri ikäisten ihmisten rokottamiselle ja miten rokotukset voidaan nähdä osana terveydenhoitoa ja hyvää terveyttä myös aikuisiässä.
Olen useampana vuonna osallistunut puhujana ja keskustelijana kokoukseen nimeltä ”Life course immunization summit”. Osuuteni on ollut puhua uusista rokotteista, kuten RS-virusrokotteesta tai uusista influenssarokotteista. Mutta osanottajissa on ollut edustettuna paljon muitakin kuin pelkkiä rokoteasiantuntijoita, kuten antropologeja, vanhustutkijoita, hoitotieteilijöitä ja kansalaisjärjestöjä mm. ”Active Citizenship Network”. Kantava ajatus on luoda ”painetta” alhaalta ylöspäin viranomaisiin ja saada ihmiset sekä haluamaan että vaatimaan lisää rokotuksia eri ikäkausina.
Aikuisten rokotusten klassikko on influenssarokotus. Sillä on virallinen asema kansallisessa rokotusohjelmassa niin Suomessa kuin muuallakin. Suomi on influenssarokotusten keskikastia Euroopassa. Rokotusten toteutuminen yli 65-vuotiailla on 40%:n luokkaa, kun parhaat maat pääsevät yli 80%:iin. Toisaalta, vaikka yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus Suomessa on jämähtänyt paikoilleen, on influenssarokotusten suosio työikäisillä noussut kansallisen rokotusohjelman ulkopuolella. Tässä työterveyshuollolla on merkittävä osuus.
Influenssarokotusten suojateho ikäihmisillä on vain 40% luokkaa, mikä ei ole omiaan lisäämään rokotusten suosiota. Käänteisesti, jos käytössä olisi tehokkaampia influenssarokotteita, voisi rokotusten suosio nousta. Parempia rokotteita kyllä on, mutta ne eivät ole päässeet Suomen rokotusohjelmaan, koska ne ovat myös kalliimpia. Esimerkkejä ovat korkea-antigeeninen rokote ja adjuvantoitu rokote. THL aloitti korkea-antigeenisen rokotteen tutkimuksen vuonna 2019, mutta projekti meni puihin koronan vuoksi, kun influenssaa ei enää esiintynyt odotetusti. Mediassa julkaistut tulokset keskeneräisestä tutkimuksesta olivat vaatimattomia. Toisaalta ilman THL:n tutkimustakin tiedetään, että suuriannoksinen influenssarokote estää sairaalahoitoja merkittävästi paremmin kuin tavallinen influenssarokote, eli parempaan influenssarokotteeseen voitaisiin kyllä siirtyä milloin vain, kunhan hinnasta sovitaan.
Luin äskettäin amerikkalaisen tutkimuksen, jossa miljoonien ihmisten vakuutustietoihin perustuvassa aineistossa todettiin soluviljelmässä valmistetun influenssarokotteen estävän influenssaa ja keuhkokuumetta paremmin kuin nykyisen kananmunissa valmistetun rokotteen. Koska siinä voitiin verrata vain kahta rokotetta, ei absoluuttisia suojatehoja saatu selville. Mutta tutkimuksessa oli vielä yksi erityisen mielenkiintoinen havainto: parempaa influenssarokotetta saaneilla esiintyi seuranta-aikana erittäin merkitsevästi vähemmän sydäninfarkteja. Havainto ei ole ensimmäinen, mutta se on ehkä vakuuttavin.
Hyödyt koko elämän ja erityisesti vanhuusiän kattavista rokotuksista voivatkin olla moninaisempia kuin pelkkä yhden tietyn taudin ehkäisy. Korona-aikana todettiin useammassakin tutkimuksessa, että influenssarokotus antoi jonkin verran suojaa vaikeaa koronaa vastaan. Spekuloitiin, että tämä johtuisi luonnollisen immuniteetin tehostumisesta, ja sama voisi tapahtua muidenkin rokotusten seurauksena. Koronarokotteiden tulon myötä nämä havainnot jäivät unohduksiin, mutta pitäisi kaivaa esiin.
Erilaisista paloista voi hyvinkin syntyä kokonaiskuva ”rokotus kannattaa aina”.
Kirjoittaja Timo Vesikari
