Timo Vesikarin blogi

Lopultakin koronalääke

Koronarokotteet kehitettiin ennätysajassa, mutta tepsivän lääkkeen kehittäminen on kangerrellut. Hoitokokeilut ovat keskittyneet vakavasti sairaisiin potilaisiin sairaaloissa. Deksametasonin antamista tehohoidossa tai vähän ennen tehohoitoon joutumista ja sillä saatua jonkinlaista tehoa on juhlittu suurena voittona. Deksametasoni on kuitenkin vanha juttu, se vähentää tulehdusreaktiota, mutta ei tehoa itse virukseen.

Oksiklorokiini on vähän samantapainen tarina. Se tuli kuuluisaksi, kun presidentti Trump mainosti sitä ihmelääkkeenä. Vielä tänäkään päivänä ei oikein tiedetä, pitäisikö oksiklorokiinia käyttää koronassa vai ei, Suomessa vastaus on ei. Viruslääke remdesiviiri on edennyt kokeilusta toiseen. Teho ei ole hyvä ja se pitää antaa suonensisäisesti. Läpimurtoa ei ole tapahtunut.

Näitä taustoja vasten lääkeyhtiö Merckin tuore julkistus koronaan tehoavasta suun kautta annettavasta viruslääkkeestä on lähes sensaatio. Lääke on nimeltään molnupiraviiri.

Molnupiraviiri ei ole tullut ihan tyhjästä, eikä ole Merckin keksintö. Kuten nykyään on yleistä, isot lääkejätit hankkivat innovaationsa pieniltä. Tässä tapauksessa taustayhtiö on Floridassa sijaitseva Ridgeback Biotherapeutics, joka on kehittänyt lupaavan aineen lääkkeeksi. Mutta sen taustalla on puolestaan yliopistotutkimus: Alkuperäinen molekyyli on kehitetty Emory yliopistossa Atlantassa. Se juontaa juurensa vuoteen 2015 ja oli alun perin tarkoitettu Venezuelan hevosenkefaliitti-nimisen aivokuumeen hoitoon. Tutkijat kuitenkin huomasivat jo tuolloin, että lääkkeellä oli tehoa myös SARS- ja MERS-viruksiin, ja siitä johtavat jäljet nykyiseen koronavirukseen SARS-CoV-2:een.

Molnupiraviiri on monien muiden viruslääkkeiden tapaan ribonukleosidi-analogi, joka sekoittaa lisääntyvän koronaviruksen RNA:n emäsjärjestyksen. Viruksista tulee epäkelpoja, ne eivät kykene lisääntymään ja usein hajoavat itsestään. Hienoa, että tämä lääke on keksitty. Pikemminkin ihmetyttää, että tällaisia lääkkeitä ei ole aikaisemmin löydetty. Ehkä nyt alkaa tulla kopioita.

Yhtä kaikki Merck on löytänyt kultakalan ja edennyt tehokkaasti. Se järjesti lumekontrolloidun tutkimuksen 170 paikassa yli 20 maassa, jotta saisi nopeasti koottua potilaita. Lääkettä annettiin koronadiagnoosin saaneille eri ikäisille henkilöille, jotka olivat kotihoidossa. Tulokset olivat vakuuttavia. Lumeryhmässä 377 potilaasta 53 joutui sairaalaan ja heistä 8 kuoli. Lääkehoitoryhmässä 385 potilaasta 28 joutui sairaalaan eikä kukaan kuollut. Teho sairaalaan joutumista vastaan oli 50% ja kuolemaa vastaan 100%.

Tämähän kuulostaa loistavalta. Koronan iskettyä otetaan viiden päivän pillerikuuri ja vältytään kuolemalta. Sairaalahoitoon voi päätyä, mutta siinäkin on ehkä parantamisen varaa, jos lääkehoito aloitetaan mahdollisimman varhain. Yleensä virustaudeissa lääke pitää aloittaa nopeasti, esim. Tamiflu (oseltamiviiri) influenssalääke pitäisi aloittaa 24h kuluessa oireiden alkamisesta parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Koko lysti maksaa 700 dollaria per hoito. Kukapa ei tätä maksaisi henkensä pelastamisesta. Amerikkalaisilla ja suomalaisilla on siihen varaa. USA:n liittovaltio on jo tehnyt suurtilauksen 1,7 miljoonasta kuurista ja Australia, Singapore ja Malesia ovat niin ikään tehneet ennakkotilaukset. EMA vasta harkitsee.

Merck arvelee saavansa molnupiraviirista ensimmäisenä vuonna 1,2 miljardin voitot. Lääke täyttäisi siis lääketeollisuuden ”blockbuster” kriteerin, rajana on miljardin tuotto. Tämä on tosin pientä verrattuna Pfizerin ja BioNTechin arvioituun 36 miljardin euron vuosituottoon. Merck myöhästyi rokotekilvasta, mutta kuroo nyt eroa kiinni perinteisenä lääkevalmistajana.

700 dollarin hintaa hoitokuurista ei oikein kehtaa mennä pyytämään kehitysmaissa. Merck on tämän oivaltanut ja lähtenyt heti lisensoimaan lääkkeen valmistusta ja jakelua Medicine Patent Poolin kautta. Samaa reittiä kehitysmaat voivat saada HIV-lääkkeitä halvalla. Molnupiraviirin hinnaksi arvellaan tulevan näissä yhteensä 105 maassa noin 20 dollaria per viiden päivän kuuri. Kyllä tästäkin jää yhtiölle huomattavat voitot ja lisäksi tulee hyväntekijän sädekehä. Sitä voi himmentää monen maan jääminen väliinputoajaksi rikkaiden ja köyhien väliin.

Kaikesta huolimatta suun kautta otettava tehokas täsmälääke koronaan on edistysaskel, jota on tervehdittävä ilolla.

Kirjoittaja Timo Vesikari

Timo Vesikari

Olen rokotetutkimuksiin erikoistuneen Nordic Research Network Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Minulla on hyvin pitkä kokemus rokotteista ja rokotetutkimuksista, erityisenä kiinnostuksen kohteena on norovirusrokote.

Tuoreita blogitekstejä

Oikeat ja väärät rokoteasiantuntijat

Kyllähän se vähän harmitti, kun Lääkärilehden toimitus antoi pakit ja hylkäsi vastineeni professori Matti J. Tikkasen kirjoitukseen rokoteasiantuntijoiden sivuuttamisesta USA:ssa terveysministeri Robert F. Kennedy Jr:n

Lue artikkeli >>

Lääketiedettä Venäjän kanssa – ei enää

Tampereella oli koolla vanhoja infektiotautiprofessoreita. Jukka Lumio, TAYS:in entinen infektiotautiylilääkäri, piti erinomaisen esityksen kokemuksistaan kurkkumätätutkimuksesta yhteistyössä Pietarin Botkinin sairaalan kanssa. Esitys kirvoitti muistelemaan sekä kurkkumätää

Lue artikkeli >>

Tanskan malli rokotuksissa

Yhdysvaltain rokotusohjelmaa kaavaillaan supistettavaksi lisää eli tämä on RFK Jr:n seuraava askel. Tähänastiset supistukset ovat olleet kohtuullisen pieniä, mutta nyt mennään riskirajoille. Uuden suosituksen mukaan

Lue artikkeli >>

RFK Jr:n terveystoimet ansaitsevat kiihkottoman tarkastelun

Kurssitoverini, emeritusprofessori Matti J. Tikkanen kirjoittaa Lääkärilehdessä 19.12.2025 otsikolla ”Lääketieteellisen tutkimustiedon sivuuttaminen”. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä asiantuntijoiden sivuuttamisesta hyvinvointialueiden lukumäärän. Varoittavana esimerkkinä Tikkanen käyttää Yhdysvaltain

Lue artikkeli >>

Rokote kuin tupakka?

”Tupakka tappaa” lukee savukeaskin kyljessä paksureunaisessa mustassa ruudussa. Se on varmasti aika tehokas pelote, ja teho perustuu suoraviivaiseen ilmaisuun sekä siihen, että ihmiset ilman muuta

Lue artikkeli >>