Vyöruusu on vanhuuden vaiva, joka on mahdollista ehkäistä rokottamalla. Tautia alkaa esiintyä noin viisikymppisestä lähtien, mutta se yleistyy ja pahenee iän mukana. Jos lähdetään liikkeelle 80-vuotiaista, niin heistä jopa puolet ehtii sairastaa vyöruusun loppuelämänsä aikana ja näistä puolet saa pitkään jatkuvan voimakkaan kiputilan. Vyöruusun jälkeinen hermosärky ja sen ehkäisy onkin tärkein peruste rokottamiselle.
Kun vesirokkorokote sai myyntiluvan 1990-luvun puolivälissä, niin tuli mieleen, että voitaisiinko sitä käyttää myös vyöruusun ehkäisemiseen, onhan kysymyksessä samasta viruksesta. Kävimme yhdessä kipulääkäri Maija Haanpään kanssa neuvotteluja GSK:n suuntaan ja melkein onnistuimme järjestämään kenttäkokeen Tampereelle käyttämällä korkeapitoista vesirokkorokotetta. Ehkä oli hyvä, että hanke ei toteutunut, sillä teho olisi varmaan ollut vaatimaton.
Sen sijaan GSK:n kilpailija Merck kehitti korkeapitoisen rokotteen, jossa tavallista vesirokkorokotetta konsentroitiin 14-kertaisesti. Tuotteeseen jäi sekä elävää että inaktivoitua virusta. Tällä rokotteella tehtiin suuri faasi 3 tutkimus USA:n yli 60-vuotiailla sotaveteraaneilla. Rokotteen teho 60-69-vuotiailla oli 64%, mutta yli 80-vuotiailla enää 18%, ja lisäksi teho oli lyhytaikainen. Teho oli siis melko vaatimaton, mutta muutakaan rokotetta tähän tarkoitukseen ei ollut.
Rokote sai nimen Zostavax. USA:ssa annettiin vuonna 2008 suositus vyöruusurokotteesta yli 60-vuotiaille. Oli tehty laskelmia, että rokotus kannattaisi, jos sen hinta ei ylitä 150 dollaria. Valmistaja sääti hinnan juuri tälle kipurajalle ja nykyisin hinta on US $ 212-240 välillä. Siitä huolimatta rokote on mennyt kaupaksi, koska maksukykyisiä asiakkaita riittää, vaikka mitään kansanrokotetta siitä ei ole tullut näillä hinnoilla.
Euroopassa Zostavaxia on eniten suositeltu Britanniassa ja se on ollut jopa ohjelmassa. Suomessa Zostavax päätyi saataville vasta vuonna 2015, kun koko tuotanto sitä ennen meni muualle, lähinnä USA:an. Nykyisin sitä saisi, mutta kiinnostus on vähäistä, kun hinta on 185 euroa. Lisäksi varjona on, että uusi tehokkaampi vyöruusurokote on aivan nurkan takana.
GSK kehitti uudentyyppisen vyöruusurokotteen, jossa geeniteknologisesti tuotettu viruksen glykoproteiini E plus adjuvantti. gE antigeenin identifioi ensimmäisenä vuonna 1986 yhdysvaltalainen tutkija Ann Arvin, joka myös osoitti, että soluvälitteinen immuniteetti juuri tätä viruksen osaa vastaan pitää vesirokkoviruksen kurissa hermojuurten pallukoissa ja estää vyöruusun puhkeamisen. Merckin rokotteessa olevaa kokonaista virusta ei siis tarvita.
Olin varhaisesta vaiheesta mukana gE-rokotteen tutkimusten suunnittelussa ja Suomeen saatiinkin tutkimuksista iso siivu, vaikka maita oli paljon mukana. Tulokset olivat fantastisen hyviä ollakseen vanhoilla ihmisillä ja muistuttavat mRNA-rokotteiden tehoa koronaa vastaan. Suojateho vyöruusua vastaan yli 50-vuotiailla oli 97% ja yli 70-vuotiailla 90%, ja tehot laskivat vain vähän vuosien seurauksena. Kävin monissa kokouksissa kertomassa ilosanomaa, että uusi kausi alkaa vyöruusurokotuksissa, kun markkinoille tulee tämä Shingrix-nimen saanut rokote.
Paitsi että ei alkanutkaan. Myyntiluvasta huolimatta Shingrix-rokotetta ei vieläkään ole saatu Suomeen. Lähes koko tuotanto (50 miljoonaa annosta kolmen vuoden aikana) menee USA:an, jossa sitä myydään hintaan $324 kahden annoksen sarjaa kohti. Euroopassa Shingrix on saatavilla lähinnä Saksassa, josa sairaskassat korvaavat hinnan (2×145 euroa) täysimääräisesti.
Vyöruusurokotteiden tarina on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun rokotevalmistajat hinnoittelevat tuotteensa pelkästään markkinalähtöisesti ilman mitään pidikkeitä. Kun kysyntää riittää, voidaan koko tuotanto myydä maksimaalisella hinnalla ja voitolla. Mielenkiintoista on, että Shingrixin imussa myös Zostavax käy edelleen kaupaksi kakkosvaihtoehtona.
Olisiko koronarokotteiden kanssa voinut käydä samoin kuin vyöruusussa? Kyllä vain. Ensimmäiset pandemian alussa annetut hinta-arviot tulevasta koronarokotteesta liikkuivat samoissa lukemissa, noin 150-250 euroa (tai dollaria) annosta kohti. Hinta saatiin kuriin vasta kun USA:n liittovaltio antoi suurta suoraa tukea rokotevalmistajille ja vaati vastineeksi kohtuuhintaisia rokotteita.
Samaan vaikuttivat sekä USA:n että EU:n suuret ennakkotilaukset, jotka varmistivat sen, että molemmat saavat rokotteensa siedettävillä hinnoilla. Jokainen voi vain kuvitella, missä hinnoissa liikuttaisiin, jos rokotevalmistajat olisivat tänä vuonna tehneet vyöruusurokotteen tapaan vaikkapa vain 50 miljoonaa annosta koronarokotetta USA:n ja EU:n välillä tapeltavaksi.
Kirjoittaja Timo Vesikari
