George Orwellin kuuluisassa kirjassa ”Eläinten vallankumous” (Animal farm) on lause ”All animals are equal but some animals are more equal than others”. Tätä absurdia lausetta on siteerattu monessa yhteydessä. Mutta sopiiko se koronarokotteisiin? Ovatko kaikki koronarokotteet samanarvoisia? Niin annetaan ymmärtää, kun sanotaan, että ei ole väliä, millä rokotteella tulee rokotetuksi.
BioNTech/Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteet yllättivät paitsi kehityksen nopeudella, myös harvinaisen korkeilla suojatehoilla, jotka olivat 95% ja 94%. Ihan selvää ei ole, millä kriteereillä Covid-19 tauti todettiin, mutta suojatehoa mitattiin nimenomaan tautia, ei koronavirusinfektiota vastaan. Joka tapauksessa teholukemat ovat niin hyviä, että perässä tulevilla kilpailijoilla on tekemistä.
Oxford/AstraZenecan Ad-vektorirokote yritti. Alkuun kerrottiin, että suojateho olisi ollut 90%, mutta osoittautui, että se oli pienessä alaryhmässä ja siten mahdollisesti sattumaa. Keskimääräinen teho oli 70%. Venäjän vastaavan rokotteen tehoksi ilmoitettiin 92%, kaikkein vakavimpia tauteja vastaan 100%. Näistä tiedon palasista päätellen Ad-rokotteiden teho, ja varmaan muidenkin, riippuu siitä, mitä mitataan. Teho on parempi vakavaa kuin lievää tautia vastaan.
Teholukemien porrastuminen näkyy selvästi kiinalaisen koronarokotteen luvuissa. Suojatehoksi on eri tutkimuksissa ilmoitettu eri lukuja: Turkissa 90%, Indonesiassa 65% ja Brasiliassa 50%. Näistä tutkimuksista tiedetään, että Turkissa päätetapahtumana oli vakava Covid-19 tauti, kun taas Brasiliassa otettiin mukaan kaikki lievätkin tapaukset.
Voidaanko tämän perusteella sanoa, että rokotteet ovat tasa-arvoisia vai onko niiden tehossa eroja? Ei voida. Rokotteiden välisen eron osoittamiseksi tarvittaisiin head-to-head vertailu, eli tutkimista samassa tutkimuksessa, samassa väestössä ja käyttäen samoja mittareita. Tätä ei ole tehty eikä tehdäkään. Tutkimus olisi aivan liian suuri, eikä ketään kiinnostakaan tehdä enempää kuin rahoittaakaan.
Rokotteiden tehon suhteen jäädään siis kuuluisan mutun varaan. Useimpien mutu taitaa sanoa, että mRNA rokotteet vaikuttavat vähän tasa-arvoisemmilta kuin muut. (Orwellin kirjassa kaksi tähteä olivat siat Snowball ja Napoleon, jotka julistautuivat tasa-arvoisemmiksi kuin muut eläimet.)
Jos tehosta ei saada revittyä suuria eroja, niin löytyisikö turvallisuudesta? Kaikki luetellut rokotteet, ja varmaan kaikki tulevatkin, aiheuttavat pistospaikan kipua ja turvotusta sekä yleisreaktioina kuumetta, päänsärkyä ja lihassärkyä. Eri väestöissä tehtyjen tutkimusten perusteella ei voi sanoa näissä olevan eroja. Ihmiset raportoivat oireita eri tavalla, toiset ovat herkempiä, toiset liioittelevat. Kaikki nämä ovat ns. tavanomaisia rokotusreaktioita, jotka vaan täytyy hyväksyä.
Kokonaan toinen juttu on vakavat haittatapaukset, esim. sellaiset, joista jää pysyvä haitta kuten narkolepsia tai halvaus.
mRNA-rokotteiden tutkimuksissa vakavia haittoja ei ollut. Oxford/AstraZenecan Ad-rokotteen tutkimus keskeytettiin syyskuussa kolmeksi viikoksi halvaustapauksen vuoksi. Tutkimusta jatkettiin, mutta USA:n viranomaiset eivät antaneet jatkolupaa. Kyseessä oli transversaalimyeliitti (TM), joka aiheuttaa yleensä ohimenevän halvauksen.
Nyt on jännityksen paikka, kun Englannissa on aloitettu joukkorokotukset AstraZenecan rokotteella. Kun jo 2 miljoonaa ihmistä on rokotteen saanut, niin pian nähdään, onko pelkoon aihetta. Jos ei, niin Oxfordin rokote nousee lähes samalle viivalle mRNA-rokotteiden kanssa. Sama koskee niin Venäjän kuin Kiinankin rokotteita. Joukkotestaukset tehdään muualla ja Suomessa voidaan odottaa tuloksia.
Kirjoittaja Timo Vesikari
